Suunnattiin siis lauantai-aamuna Vöyrille Onnin kanssa tokokokeilemaan. Aamu valkeni erittäin aurinkoisena ja lämpimänä, mikä ei ole hyvä meille... Tai siis siinä mielessä se on hyvä, että Onnista tippuu pahin häröilyvaihde pois, mutta sitten taas saa jännittää miten viretila kestää koko kokeen loppuun asti. Tuomarina Vöyrillä oli Salme Mujunen ja voi-koirakoita oli neljä, me startattiin lähtönumerolla kolme. Koiran suureksi iloksi (?) ja ohjaajan järkytykseksi (kun ei ole tottunut!) yksilöliikkeet otettiin kolmessa osassa, ekaan sarjaan kuului seuraaminen, istuminen ja luoksetulo, toiseen vain ruutu ja viimeiseen sarjaan hyppynouto, metallinouto, tunnari ja kaukot. Ilmiselvästi ihan ohjaajan vuoksi pitää harjoitella tuota, että liikkeet otetaan osissa ja oma sekä koiran viretila pitää jaksaa pitää yllä odotusajat. Positiivista toki oli se, että välillä pääsi palkkaamaan koiraa, auttoi selkeästi jaksaamaan sitä :)
Tässä liikkeet kommentein:
- paikalla olo 10: tuomari osoitti meistä kolme koiraa, joista joku oli piipannut ensimmäisen minuutin, mutta koska ei pystynyt osoittamaan kuka se oli, ei pistevähennyksiä keneltäkään. Onni kyllä piippasi ennen liikkeen alkua, mutta lopetti heti kun käskin sen maahan, mutta tiedä häntä sitten... Tiedän, että toinenkin naapuri harrastaa piippailua, että en voi syyttää Onnia ;)
- seuraaminen 0: ihan ansaittu nolla, koira oli IHAN pihalla :( Mietin jo tämän ja istumisen aikana kokeen keskeyttämistä, mutta onneksi luoksetulosta tuli piristyminen, joten mentiin koko koe loppuun
- istuminen 5: seuraaminen aivan kamalaa! Ennakoi pysähdystä seisomalla, istui käskystä maahan. Voihan ahistus sentään... :(
- luoksetulo 8: tuomarin mielestä seisominen olisi saanut olla napakampi, mutta alkuhaahuilujen jälkeen olen tähän erittäin tyytyväinen.
- ruutu 10: JESS, JESS! Kaksi koiraa ennen meitä otti tästä nollat ja edellinen jäi vain haistelemaan ruudun takaosaan, joten hivenen jännitti. Toisaalta olin taas ihan varma, että tämä me osataan! Seuraamiseen tulokin oli hyvä!
- hyppynouto 5: meidän bravuuri olisi ollut muuten täydellinen, mutta tiputti takaisin tullessa kapulan minun viereen ja jäi NUUSKIMAAN maata mun vierestä. Nostin sitten itse kapulan, eikä Onni tullut kunnolla perusasentoon. Sinällään mielenkiintoista, että edellinen koira oli samassa kohtaa kuono maassa ja taisi nollata liikkeen... eli joku todella ihana tuoksu siinä kohdassa oli, koska yleensä Onni ei ole niin hajujen perään.
- metallinouto 9: muutoin täydellinen, mutta palautusperusesento jäi liian taakse
- tunnari 0: väärähän sieltä tuli määrätietoisesti... :( Tämän kanssa vajoan kohta epätoivoon :(
- kaukokäskyt 9: vau, vähänkö olen tyytyväinen, liikkumista vain seiso-istu -vaihdossa! :) Ja silloinkin vähän! Toinen seiso-vaihto vaati tuplakäskyn.
- kokonaisvaikutus 9: nämä pisteet oli tuomarilla tiukassa kaikilla, joten arvostan tätä ysiä todella paljon :)
Summa summarum VOI3-tulos 200 pisteellä ja sijoitus helteisessä kelissä 2/4. Osa meni todella hyvin, mutta osa meni penkin alle niin pahasti, että... Mielenkiintoiset terriereiden tokomestikset siis luvassa ensi viikonloppuna ;) Videomateriaali olisi kisoista, mutta en edelläänkään osaa päättää, mihin niitä tallentaisin...
tiistai 21. toukokuuta 2013
tiistai 7. toukokuuta 2013
Pihatokot
Olen tässä useamman kerran jo alkanut kirjoittaman treeneistä, mutta jostain syystä ne ovat jääneet aina alkutekijöihinsä... No, mitäs sitä suotta enää vanhoja muistelemaan ;)
Päädyin sitten ilmoittamaan Onnin Vöyrille tokokokeiseen 18.5., vaikka olin "päättänyt", että terrierimestikset ovat meidän seuraava kisa. Mutta kun se kisakuume iskee, niin se iskee... ;) Tilannetta ei ole yhtään helpottanut se, että olen ollut Petrin ja koirien seurana agikisoissa (niistä ei mitään sen kummempia tuloksia, Petri saa kirjoittaa, jos haluaa). Perustelin tätä sillä, että päästään talven jäljiltä eka kerran ulkokentälle kisaamaan. Ja, mun treenaamisintoa aina kasvattaa koeilmoittautuminen. No joo, olipa taas perustelut itselle? ;)
Innostuin sitten eilen pikaisen pihasiivouksen jälkeen tokottamaan varmaan ekaa kertaa (??) omalla pihalla Onnin kanssa. Ensin tein oman tunnarin piilotusta, lehtipiilot tuulisissa olosuhteissa meinasivat olla aika vaikeita. Onni etsi aikansa, mutta kun usko hajuun loppui palasi mun luokse. Kävin sitten ihan rauhallisesti näyttämässä vain noin paikkaa, missä tunnari on ja palasin lähettämään Onnin uudestaan. Ilmiselvästi tämä toi varmuutta Onniin, koska se ihan selkeästi haistoi tunnarin, mutta ei vaan pystynyt tuulen takia paikallistamaan loppuun sen sijaintia. Megapalkat oman tuomisesta. Viimeisenä otin sitten kaksi häiriötunnaria ja jätin kaikki tunnarit näkyville maan pinnalle, mutta vein ne grillin taakse piiloon. Alussa taas haju pyöri, koska Onni ei hahmottanut suuntaa, mutta näytön jälkeen OMA löytyi kolmen tunnarin joukosta erittäin varmasti! :) Jälleen megapalkka ja lopetin tähän. Ensin meinasin kyllä ahnehtia ja ottaa vielä kerran, mutta sitten järkipuhe onneksi voitti. Mun pitää ilmiselvästi olla tunnarin kanssa tosi rauhallinen ja vain hymyillä Onnille "tueksi", kun sille iskee epävarmuus. Pelkällä hymyllä pystyn näemmä vahvistamaan Onnin etsimistä, voi kun tämän muistaisi koetilanteessa!
Näiden jälkeen hömpötettiin pihalla hiukan seuraamista ja liikkeestä istumista. Ensimmäinen luoksetulo meni läpijuoksuksi... Mutta seuraavilla kerroilla tuli tosi näppärät pysähtymiset, kun tehostin suullisia käskyjä käsimerkillä (varsinkin seisomisessa toimii). Pitäisiköhän pitkästä aikaa kokeilla seisomista kokeessa pelkästään käsimerkillä? Täytyypä miettiä ja kokeilla. Viimeisenä otettiin kaukokäskyjä ja ne meni kyllä huonosti :( Läheltä meni hyvin, mutta kun pitensin matkaa, liikkumiset tuli taas mukaan. Koematkalta kaikki vaihdot otettuina liikkui melkein oman mittansa verran. Täytyy ilmeisesti vahvistaa takapalkkaa tai jotain. Hiukan turhauttaa, kun välillä osaa tehdä ne aika hyvin, mutta sitten välillä unohtaa, miten ne tehtiinkään. Eniten liikkumista näyttäisi tulevan tällä hetkellä istu-maahan vaihdossa. Ehkä pitäisi kuvata näitä itselle, niin näkisi paremmin.
Päädyin sitten ilmoittamaan Onnin Vöyrille tokokokeiseen 18.5., vaikka olin "päättänyt", että terrierimestikset ovat meidän seuraava kisa. Mutta kun se kisakuume iskee, niin se iskee... ;) Tilannetta ei ole yhtään helpottanut se, että olen ollut Petrin ja koirien seurana agikisoissa (niistä ei mitään sen kummempia tuloksia, Petri saa kirjoittaa, jos haluaa). Perustelin tätä sillä, että päästään talven jäljiltä eka kerran ulkokentälle kisaamaan. Ja, mun treenaamisintoa aina kasvattaa koeilmoittautuminen. No joo, olipa taas perustelut itselle? ;)
Innostuin sitten eilen pikaisen pihasiivouksen jälkeen tokottamaan varmaan ekaa kertaa (??) omalla pihalla Onnin kanssa. Ensin tein oman tunnarin piilotusta, lehtipiilot tuulisissa olosuhteissa meinasivat olla aika vaikeita. Onni etsi aikansa, mutta kun usko hajuun loppui palasi mun luokse. Kävin sitten ihan rauhallisesti näyttämässä vain noin paikkaa, missä tunnari on ja palasin lähettämään Onnin uudestaan. Ilmiselvästi tämä toi varmuutta Onniin, koska se ihan selkeästi haistoi tunnarin, mutta ei vaan pystynyt tuulen takia paikallistamaan loppuun sen sijaintia. Megapalkat oman tuomisesta. Viimeisenä otin sitten kaksi häiriötunnaria ja jätin kaikki tunnarit näkyville maan pinnalle, mutta vein ne grillin taakse piiloon. Alussa taas haju pyöri, koska Onni ei hahmottanut suuntaa, mutta näytön jälkeen OMA löytyi kolmen tunnarin joukosta erittäin varmasti! :) Jälleen megapalkka ja lopetin tähän. Ensin meinasin kyllä ahnehtia ja ottaa vielä kerran, mutta sitten järkipuhe onneksi voitti. Mun pitää ilmiselvästi olla tunnarin kanssa tosi rauhallinen ja vain hymyillä Onnille "tueksi", kun sille iskee epävarmuus. Pelkällä hymyllä pystyn näemmä vahvistamaan Onnin etsimistä, voi kun tämän muistaisi koetilanteessa!
Näiden jälkeen hömpötettiin pihalla hiukan seuraamista ja liikkeestä istumista. Ensimmäinen luoksetulo meni läpijuoksuksi... Mutta seuraavilla kerroilla tuli tosi näppärät pysähtymiset, kun tehostin suullisia käskyjä käsimerkillä (varsinkin seisomisessa toimii). Pitäisiköhän pitkästä aikaa kokeilla seisomista kokeessa pelkästään käsimerkillä? Täytyypä miettiä ja kokeilla. Viimeisenä otettiin kaukokäskyjä ja ne meni kyllä huonosti :( Läheltä meni hyvin, mutta kun pitensin matkaa, liikkumiset tuli taas mukaan. Koematkalta kaikki vaihdot otettuina liikkui melkein oman mittansa verran. Täytyy ilmeisesti vahvistaa takapalkkaa tai jotain. Hiukan turhauttaa, kun välillä osaa tehdä ne aika hyvin, mutta sitten välillä unohtaa, miten ne tehtiinkään. Eniten liikkumista näyttäisi tulevan tällä hetkellä istu-maahan vaihdossa. Ehkä pitäisi kuvata näitä itselle, niin näkisi paremmin.
![]() |
| Tulevaisuus häikäisee ;) |
tiistai 23. huhtikuuta 2013
"Mamma, treenataan!"
Pahoittelut huonosta kuvan laadusta, mutta kuka voisi olla treenaamatta tällaisen nappisilmän kanssa? <3
![]() |
| Onni the australianpalvelusterrieri |
maanantai 22. huhtikuuta 2013
Taas tunnarihehkutusta!
Käytiin eilen ottamassa kokeenomaiset treenit hallilla Hilkan kanssa. Muitakin piti olla tulossa, mutta eivät sitten syystä tai toisesta selvinneet hallille asti.
Aloitettiin paikalla ololla, Onni piippaili taas alussa odottaessa liikkeen alkua, hiljeni hyvin, kun pääsi "töihin". Sitten otettiin putkeen kaikki yksilöliikkeet, palkkasin vain ennen ja jälkeen tunnarin, tässä kommentit liikkeittäin:
- seuraaminen: öhöm, nolon huonoa... Erkani seuraamisessa, perusasentoihin tuli viereen, askelsiirtymät aika ok. Koko koira vähän kuutamolla?
- liikkeestä istuminen: ei meinannut lähteä mukaan, toistelin vissiin liikaa alussa liikkeen nimeä? Seuraaminen huonoa, mutta istui!
- luoksetulo: hiukan ennakoi ensimmäistä pysähtymistä, mutta ei paha. Toinen pysähdys tosi hyvä, välien vauhdit olivat suunnilleen samanlaisia.
- ruutu: oli taas eka hukassa... piti mennä tarkistamaan laidalla ollut hyppy. Uusintalähdöllä meni hienosti ruutuun, loppu aika ok, seuraamiseen tulo olisi saanut olla parempi
- hyppynout: erinomainen :)
- metallinouto: erinomainen :)
- tunnari: sitten tehtiin hiukan virittelyjä ensin :) Ensinnäkin palkkasin Onnin aikaisemmista liikkeistä, jotta viretaso olisi riittävän rauhallinen tunnariin. Sitten matka tunnareille jätettiin hiukan lyhyemmäksi ja sitten Hilkka vei oman lisäksi vain kolme vierasta tunnaria. Kaikki tunnarit laitettiin hiekkakasojen taakse (ei alle) niin, että Onni ei suoraan nähnyt niitä. Ja nyt haistelutyö oli rauhallista! Ensin haisteli kaksi tunnaria, sitten otti oman suuhun määrätietoisesti, mutta tiputti sen, kun piti käydä vielä viimeinen haistelemassa. Sen jälkeen otti oman ja toi sen minulle, tiputti kyllä sen rumasti perusasennosta maahan, mutta ihan sama sille! Koska toi oman!! Eikä käyttänyt vääriä suussa. Vähänkö olin tyytyväinen! Sitten taas paljon palkkaa.
- kaukokäskyt: maasta seisomaan nousemisessa ei yhtään liikkumista, mutta sitten muissa senkin puolesta... Kokonaisuudessaan liikkumista koiran mitan verran. Eli lisää perusjumppaa näiden kanssa.
Kivat treenit! Ja toivoa on sen tunnarin kanssa :) Huomenna taas kokeilemaan sitä.
Aloitettiin paikalla ololla, Onni piippaili taas alussa odottaessa liikkeen alkua, hiljeni hyvin, kun pääsi "töihin". Sitten otettiin putkeen kaikki yksilöliikkeet, palkkasin vain ennen ja jälkeen tunnarin, tässä kommentit liikkeittäin:
- seuraaminen: öhöm, nolon huonoa... Erkani seuraamisessa, perusasentoihin tuli viereen, askelsiirtymät aika ok. Koko koira vähän kuutamolla?
- liikkeestä istuminen: ei meinannut lähteä mukaan, toistelin vissiin liikaa alussa liikkeen nimeä? Seuraaminen huonoa, mutta istui!
- luoksetulo: hiukan ennakoi ensimmäistä pysähtymistä, mutta ei paha. Toinen pysähdys tosi hyvä, välien vauhdit olivat suunnilleen samanlaisia.
- ruutu: oli taas eka hukassa... piti mennä tarkistamaan laidalla ollut hyppy. Uusintalähdöllä meni hienosti ruutuun, loppu aika ok, seuraamiseen tulo olisi saanut olla parempi
- hyppynout: erinomainen :)
- metallinouto: erinomainen :)
- tunnari: sitten tehtiin hiukan virittelyjä ensin :) Ensinnäkin palkkasin Onnin aikaisemmista liikkeistä, jotta viretaso olisi riittävän rauhallinen tunnariin. Sitten matka tunnareille jätettiin hiukan lyhyemmäksi ja sitten Hilkka vei oman lisäksi vain kolme vierasta tunnaria. Kaikki tunnarit laitettiin hiekkakasojen taakse (ei alle) niin, että Onni ei suoraan nähnyt niitä. Ja nyt haistelutyö oli rauhallista! Ensin haisteli kaksi tunnaria, sitten otti oman suuhun määrätietoisesti, mutta tiputti sen, kun piti käydä vielä viimeinen haistelemassa. Sen jälkeen otti oman ja toi sen minulle, tiputti kyllä sen rumasti perusasennosta maahan, mutta ihan sama sille! Koska toi oman!! Eikä käyttänyt vääriä suussa. Vähänkö olin tyytyväinen! Sitten taas paljon palkkaa.
- kaukokäskyt: maasta seisomaan nousemisessa ei yhtään liikkumista, mutta sitten muissa senkin puolesta... Kokonaisuudessaan liikkumista koiran mitan verran. Eli lisää perusjumppaa näiden kanssa.
Kivat treenit! Ja toivoa on sen tunnarin kanssa :) Huomenna taas kokeilemaan sitä.
perjantai 19. huhtikuuta 2013
Liikkeenohjaajakurssilla
Tästä onkin unohtunut kirjoittaa vaikka on pitänyt eli nyt siis vain lyhyesti... Kävin huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna Seinäjoella suorittamassa tokon virallisen liikkeenohjaajakurssin hyväksytysti läpi :) Kurssin vetäjänä oli tokotuomari Veijo Kinnunen ja täytyy sanoa, että kurssi oli erittäin mielenkiintoinen. Mielestäni samalla tuli opittua itsekin paljon tokokisaajan näkökulmasta asioita ja hyviä vinkkejä koesuoritukseen. Varmuus siitä, että tietää, mitä tehdään eri tilanteissa lisää minun omaa varmuutta kisasuoritukseen. Näiden terriereiden kanssa kun ei ikinä tiedä, mitä kokeessa voi tapahtua ;)
Hyvä kurssi, ei missään nimessä mennyt hukkaan. Nyt vain sitten jännitetään sitä, milloin tässä joutuu eka kerran tositoimiin... ;)
Hyvä kurssi, ei missään nimessä mennyt hukkaan. Nyt vain sitten jännitetään sitä, milloin tässä joutuu eka kerran tositoimiin... ;)
![]() |
| Tony nauttii keväthangilla :) |
keskiviikko 17. huhtikuuta 2013
Kerrankin onnistuttiin tunnarin kanssa!
Pakko tuulettaa heti: eilen tunnaritreenit onnistui täydellisesti!! :)
Hiukan tuli heikossa hapessa lähdettyä treeneihin, kun sairastettu norovirus piti oloa vielä hiukan heikkona, mutta pakkohan se oli päästä viikkotreeneihin (toivottavasti en muuten sairastanut ketään...). Aluksi otin Onnin kanssa perinteiset ruudut ja luoksetulot. Ensimmäiseen ruutuun menoon varasti, mutta annoin varastaa, koska into oli niin makee :) Muut malttoi jo odottaa. Ruutuun menot olivat pitkältä matkalta tosi hyviä ja suoria (!), hiukan syvemmälle olisi saanut mennä ruutuun, mutta korjasi hienosti paikkaa käskystä. Luoksetulossa oli sitten puolestaan kauheaa ennakointia, kun Tiina, joka viime viikolla piti namirasia Onnin takana, toimi meidän käskyttäjänä. Onni oli sitä mieltä, että mihinpä sitä palkan luota lähtisi/palkkaa nyt, kiitos! Mutta hyvä häiriö siis. Enkä pidä kummankaan koiran kanssa ennakointia pahana luoksetulossa treeneissä, koska kisoissa vauhti on aivan eri kuin treeneissä. On ollut ainakin tähän asti, mutta nyt kun se sanoi ääneen, niin mitenhän tässä käy...
Vauhtiliikkeiden jälkeen otettiin sitten esille rohkeasti tunnarivehkeet. Tein ensin Onnille kaksi lämmittelyetsintää eli vein vain oman hallin laidalle piiloon esteiden taakse. Tämän jälkeen tein hiekasta kolme kasaa ja piilotin yhteen niistä oman kapulan. Hienosti Onni haistoi ja etsi heti oman kapulansa. Ennen kaikkea työskentely oli tosi rauhallista. Tästä rohkaistuneena vein sitten kahteen kasoista (siirsin aina paikkaa hiukan, ettei vieras kapula tule entiseen oman paikkaan) vieraat kapulat ja yhteen oman. Kaikki olivat siis piilossa hiekan alla. Ja jälleen nousi hienosti oma kapula hiekan alta! Tämän jälkeen vaikeutin hiukan hommaa eli jätin kaikki kapulat osittain näkyville. Mutta mitäs vielä, Onni teki hienoa ja rauhallista haistelutyötä ja toi taas määrätietoisesti oman tunnarin! Pakko oli ottaa vielä kerta kiellon päälle ja nostin kaikki kapulat jo kokonaan esiin, mutta hiekkakasojen taakse eli että Onni ei nähnyt niitä suoraan lähetyspaikalta. Taas tuli hienosti oma!! Tähän olikin sitten pakko lopettaa treenit. Todella upeaa! :) Eli kai meidän on hiukan pakitettava tunnarin kanssa ja jatkettava tähän samaan tyyliin treenaamisesta. Lisätään hiljalleen kapuloita ja katsotaan mitä tapahtuu. Nyt siis treenissä oli samaan aikaan vain kolme tunnaria ja hyvin meni vielä.
Väliin sitten pieni iloinen pomppuliisa a.k.a Tony pääsi näyttämään osaamistaan eli naurattamaan meitä. Tony oli niin iloinen, kun vaan pääsi tekemään jotain, että ei siltä edes viitsinyt vaatia täydellisiä suorituksia. Kunhan koiralla oli vaan hauskaa :) Ihanaa tekemisen iloa.
Loppuun otimme vielä paikallaolot (erikseen molempien kanssa), Tonyn kanssa keskityin siihen, että maahanmeno olisi nopea (ja niinhän se olikin treeneissä > siitä heti palkka maahan) eikä ennakointia tulisi lopussa (ennakoi, palautus maahan ja palkka sinne...). Onnin paikallaolo oli ihan rauhallinen, siinä ei mitään sen kummempaa.
Hyvät treenit, parempi mieli :)
Hiukan tuli heikossa hapessa lähdettyä treeneihin, kun sairastettu norovirus piti oloa vielä hiukan heikkona, mutta pakkohan se oli päästä viikkotreeneihin (toivottavasti en muuten sairastanut ketään...). Aluksi otin Onnin kanssa perinteiset ruudut ja luoksetulot. Ensimmäiseen ruutuun menoon varasti, mutta annoin varastaa, koska into oli niin makee :) Muut malttoi jo odottaa. Ruutuun menot olivat pitkältä matkalta tosi hyviä ja suoria (!), hiukan syvemmälle olisi saanut mennä ruutuun, mutta korjasi hienosti paikkaa käskystä. Luoksetulossa oli sitten puolestaan kauheaa ennakointia, kun Tiina, joka viime viikolla piti namirasia Onnin takana, toimi meidän käskyttäjänä. Onni oli sitä mieltä, että mihinpä sitä palkan luota lähtisi/palkkaa nyt, kiitos! Mutta hyvä häiriö siis. Enkä pidä kummankaan koiran kanssa ennakointia pahana luoksetulossa treeneissä, koska kisoissa vauhti on aivan eri kuin treeneissä. On ollut ainakin tähän asti, mutta nyt kun se sanoi ääneen, niin mitenhän tässä käy...
Vauhtiliikkeiden jälkeen otettiin sitten esille rohkeasti tunnarivehkeet. Tein ensin Onnille kaksi lämmittelyetsintää eli vein vain oman hallin laidalle piiloon esteiden taakse. Tämän jälkeen tein hiekasta kolme kasaa ja piilotin yhteen niistä oman kapulan. Hienosti Onni haistoi ja etsi heti oman kapulansa. Ennen kaikkea työskentely oli tosi rauhallista. Tästä rohkaistuneena vein sitten kahteen kasoista (siirsin aina paikkaa hiukan, ettei vieras kapula tule entiseen oman paikkaan) vieraat kapulat ja yhteen oman. Kaikki olivat siis piilossa hiekan alla. Ja jälleen nousi hienosti oma kapula hiekan alta! Tämän jälkeen vaikeutin hiukan hommaa eli jätin kaikki kapulat osittain näkyville. Mutta mitäs vielä, Onni teki hienoa ja rauhallista haistelutyötä ja toi taas määrätietoisesti oman tunnarin! Pakko oli ottaa vielä kerta kiellon päälle ja nostin kaikki kapulat jo kokonaan esiin, mutta hiekkakasojen taakse eli että Onni ei nähnyt niitä suoraan lähetyspaikalta. Taas tuli hienosti oma!! Tähän olikin sitten pakko lopettaa treenit. Todella upeaa! :) Eli kai meidän on hiukan pakitettava tunnarin kanssa ja jatkettava tähän samaan tyyliin treenaamisesta. Lisätään hiljalleen kapuloita ja katsotaan mitä tapahtuu. Nyt siis treenissä oli samaan aikaan vain kolme tunnaria ja hyvin meni vielä.
Väliin sitten pieni iloinen pomppuliisa a.k.a Tony pääsi näyttämään osaamistaan eli naurattamaan meitä. Tony oli niin iloinen, kun vaan pääsi tekemään jotain, että ei siltä edes viitsinyt vaatia täydellisiä suorituksia. Kunhan koiralla oli vaan hauskaa :) Ihanaa tekemisen iloa.
Loppuun otimme vielä paikallaolot (erikseen molempien kanssa), Tonyn kanssa keskityin siihen, että maahanmeno olisi nopea (ja niinhän se olikin treeneissä > siitä heti palkka maahan) eikä ennakointia tulisi lopussa (ennakoi, palautus maahan ja palkka sinne...). Onnin paikallaolo oli ihan rauhallinen, siinä ei mitään sen kummempaa.
Hyvät treenit, parempi mieli :)
lauantai 13. huhtikuuta 2013
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


