Pakko tuulettaa heti: eilen tunnaritreenit onnistui täydellisesti!! :)
Hiukan tuli heikossa hapessa lähdettyä treeneihin, kun sairastettu norovirus piti oloa vielä hiukan heikkona, mutta pakkohan se oli päästä viikkotreeneihin (toivottavasti en muuten sairastanut ketään...). Aluksi otin Onnin kanssa perinteiset ruudut ja luoksetulot. Ensimmäiseen ruutuun menoon varasti, mutta annoin varastaa, koska into oli niin makee :) Muut malttoi jo odottaa. Ruutuun menot olivat pitkältä matkalta tosi hyviä ja suoria (!), hiukan syvemmälle olisi saanut mennä ruutuun, mutta korjasi hienosti paikkaa käskystä. Luoksetulossa oli sitten puolestaan kauheaa ennakointia, kun Tiina, joka viime viikolla piti namirasia Onnin takana, toimi meidän käskyttäjänä. Onni oli sitä mieltä, että mihinpä sitä palkan luota lähtisi/palkkaa nyt, kiitos! Mutta hyvä häiriö siis. Enkä pidä kummankaan koiran kanssa ennakointia pahana luoksetulossa treeneissä, koska kisoissa vauhti on aivan eri kuin treeneissä. On ollut ainakin tähän asti, mutta nyt kun se sanoi ääneen, niin mitenhän tässä käy...
Vauhtiliikkeiden jälkeen otettiin sitten esille rohkeasti tunnarivehkeet. Tein ensin Onnille kaksi lämmittelyetsintää eli vein vain oman hallin laidalle piiloon esteiden taakse. Tämän jälkeen tein hiekasta kolme kasaa ja piilotin yhteen niistä oman kapulan. Hienosti Onni haistoi ja etsi heti oman kapulansa. Ennen kaikkea työskentely oli tosi rauhallista. Tästä rohkaistuneena vein sitten kahteen kasoista (siirsin aina paikkaa hiukan, ettei vieras kapula tule entiseen oman paikkaan) vieraat kapulat ja yhteen oman. Kaikki olivat siis piilossa hiekan alla. Ja jälleen nousi hienosti oma kapula hiekan alta! Tämän jälkeen vaikeutin hiukan hommaa eli jätin kaikki kapulat osittain näkyville. Mutta mitäs vielä, Onni teki hienoa ja rauhallista haistelutyötä ja toi taas määrätietoisesti oman tunnarin! Pakko oli ottaa vielä kerta kiellon päälle ja nostin kaikki kapulat jo kokonaan esiin, mutta hiekkakasojen taakse eli että Onni ei nähnyt niitä suoraan lähetyspaikalta. Taas tuli hienosti oma!! Tähän olikin sitten pakko lopettaa treenit. Todella upeaa! :) Eli kai meidän on hiukan pakitettava tunnarin kanssa ja jatkettava tähän samaan tyyliin treenaamisesta. Lisätään hiljalleen kapuloita ja katsotaan mitä tapahtuu. Nyt siis treenissä oli samaan aikaan vain kolme tunnaria ja hyvin meni vielä.
Väliin sitten pieni iloinen pomppuliisa a.k.a Tony pääsi näyttämään osaamistaan eli naurattamaan meitä. Tony oli niin iloinen, kun vaan pääsi tekemään jotain, että ei siltä edes viitsinyt vaatia täydellisiä suorituksia. Kunhan koiralla oli vaan hauskaa :) Ihanaa tekemisen iloa.
Loppuun otimme vielä paikallaolot (erikseen molempien kanssa), Tonyn kanssa keskityin siihen, että maahanmeno olisi nopea (ja niinhän se olikin treeneissä > siitä heti palkka maahan) eikä ennakointia tulisi lopussa (ennakoi, palautus maahan ja palkka sinne...). Onnin paikallaolo oli ihan rauhallinen, siinä ei mitään sen kummempaa.
Hyvät treenit, parempi mieli :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti