Pihatokot

Olen tässä useamman kerran jo alkanut kirjoittaman treeneistä, mutta jostain syystä ne ovat jääneet aina alkutekijöihinsä... No, mitäs sitä suotta enää vanhoja muistelemaan ;)

Päädyin sitten ilmoittamaan Onnin Vöyrille tokokokeiseen 18.5., vaikka olin "päättänyt", että terrierimestikset ovat meidän seuraava kisa. Mutta kun se kisakuume iskee, niin se iskee... ;) Tilannetta ei ole yhtään helpottanut se, että olen ollut Petrin ja koirien seurana agikisoissa (niistä ei mitään sen kummempia tuloksia, Petri saa kirjoittaa, jos haluaa). Perustelin tätä sillä, että päästään talven jäljiltä eka kerran ulkokentälle kisaamaan. Ja, mun treenaamisintoa aina kasvattaa koeilmoittautuminen. No joo, olipa taas perustelut itselle? ;)

Innostuin sitten eilen pikaisen pihasiivouksen jälkeen tokottamaan varmaan ekaa kertaa (??) omalla pihalla Onnin kanssa. Ensin tein oman tunnarin piilotusta, lehtipiilot tuulisissa olosuhteissa meinasivat olla aika vaikeita. Onni etsi aikansa, mutta kun usko hajuun loppui palasi mun luokse. Kävin sitten ihan rauhallisesti näyttämässä vain noin paikkaa, missä tunnari on ja palasin lähettämään Onnin uudestaan. Ilmiselvästi tämä toi varmuutta Onniin, koska se ihan selkeästi haistoi tunnarin, mutta ei vaan pystynyt tuulen takia paikallistamaan loppuun sen sijaintia. Megapalkat oman tuomisesta. Viimeisenä otin sitten kaksi häiriötunnaria ja jätin kaikki tunnarit näkyville maan pinnalle, mutta vein ne grillin taakse piiloon. Alussa taas haju pyöri, koska Onni ei hahmottanut suuntaa, mutta näytön jälkeen OMA löytyi kolmen tunnarin joukosta erittäin varmasti! :) Jälleen megapalkka ja lopetin tähän. Ensin meinasin kyllä ahnehtia ja ottaa vielä kerran, mutta sitten järkipuhe onneksi voitti. Mun pitää ilmiselvästi olla tunnarin kanssa tosi rauhallinen ja vain hymyillä Onnille "tueksi", kun sille iskee epävarmuus. Pelkällä hymyllä pystyn näemmä vahvistamaan Onnin etsimistä, voi kun tämän muistaisi koetilanteessa!

Näiden jälkeen hömpötettiin pihalla hiukan seuraamista ja liikkeestä istumista. Ensimmäinen luoksetulo meni läpijuoksuksi... Mutta seuraavilla kerroilla tuli tosi näppärät pysähtymiset, kun tehostin suullisia käskyjä käsimerkillä (varsinkin seisomisessa toimii). Pitäisiköhän pitkästä aikaa kokeilla seisomista kokeessa pelkästään käsimerkillä? Täytyypä miettiä ja kokeilla. Viimeisenä otettiin kaukokäskyjä ja ne meni kyllä huonosti :( Läheltä meni hyvin, mutta kun pitensin matkaa, liikkumiset tuli taas mukaan. Koematkalta kaikki vaihdot otettuina liikkui melkein oman mittansa verran. Täytyy ilmeisesti vahvistaa takapalkkaa tai jotain. Hiukan turhauttaa, kun välillä osaa tehdä ne aika hyvin, mutta sitten välillä unohtaa, miten ne tehtiinkään. Eniten liikkumista näyttäisi tulevan tällä hetkellä istu-maahan vaihdossa. Ehkä pitäisi kuvata näitä itselle, niin näkisi paremmin.

Tulevaisuus häikäisee ;)