Vuoden rally-tokoaussi

Suomen australianterrierikerho ry:n vuoden 2017 vuoden rally-tokoaussi:

Vuoden tokoaussi-sarjassa olimme neljänsiä. Ja kyllä se mun pieni "pönöttäjä" pärjäsi ihan hyvin näyttelysarjassakin vaikka se onkin meille aivan täysin sivulaji :)

Treeniä, treeniä...

Olemme yrittäneet olla viimeisten kuukausien aikana ahkeria treenaajia. No, joulun aikana tuli taukoa, mutta se oli vain hyvästä. Viime viikonloppuna olimme Kauhavalla Krista Karhun rally-tokokoulutuksessa ja sitä edellisenä viikonloppuna Vaasassa Tytti Junton tokokoulutuksessa. Niin, ja kokeiltiinhan me Sporttirakin nettirallyvalmennusta, jossa Krista oli koutsina. Eli mistähän sitä aloittaisi...

Aloitetaan siitä nettivalmennuksesta. Se koostui alkutasovideosta (käytin tässä meidän RTK3-videota), treenivinkeistä, kyselytunneista ja loppuvideosta. Itse en saanut kyllä kurssista kaikkea irti ihan omien kiireiden vuoksi ja se menee ihan täysin maan piikkiin, mutta tulipa kokeiltua tuotakin :) Krista on yksi mun suosikeista rally-tokorintamalla kuitenkin. Jos kurssista vetäisi yhteenvedon, niin ehkä meidän osalta voisi sanoa, että paljon pientä treeniä tarvittaisiin... Koira osaa paljon, mutta sen pitää myös häslätä terrierimäiseen tyyliin välillä. Minä olen myös tietyissä avuissa kiinni, joista pitäisi päästä eroon.

Tytin tokokoulutuksessa olimme sitten viikonloppuna molempina päivinä, treeniohjelmassa oli lähinnä seuraamista. Toko kuitenkin koostuu niistä perusasioista eli sieltä lähdetään. Lisäksi otimme myös noutoa ja tunnaria, joista varsinkin tuota jälkimmäistä pitäisi lähteä nyt oikeasti viemään eteenpäin! Kyllä se tästä :)

Kristan rally-tokokoulutuksessa meillä oli sitten treeniaiheina edessä peruuttaminen ja merkki. Edessä peruuttamisesta kysyimme vinkkejä jo nettikoulutuksessa, mutta nyt haimme vahvistusta. Eli ennen kaikkea itseltä pois turhat epäuskot peruuttamisesta, koira kyllä osaa peruuttaa, sen tekemiseen pitää vaan luottaa. Ja itsellä mitata se peruutusmatka, niin ei ala miettimään sitä kolmea koiranmittaa rajana/vaatimuksena. Peruutus saa olla pitempi, se ei ole virhe. Ja sitä kannattaakin treenata pitempänä! Mun käsiapu vaikuttaisi Metkan kohdalta ihan turhalta eli silloin käytän vain suullista käskyä. Oman pään pitää olla aika "kylmä" tuossa peruutuksessa, että minä maltan "vaatia" siitä riittävän pitkän. Ja palkka aina liikkeestä, ei pysähdyksestä. Lisäksi pitää muistaa se, että jos koira peruuttaa, mutta vinoon, niin palkataan silti, koska ei koira ymmärrä hyvää (se peruutti) ja huonoa (vinous). Palkka on silloin toki huonompi eli vain pelkkä nappulanami tai kehu. Ei voi kehua ja moittia samaan aikaan.

Krista piti treenien välissä myös hyvän luennon rally-tokon sudenkuopista. Ja korosti niiden perusasioiden treenaamista. Krista oli joskus laskenut, että rally-toko koostuu 11 perusasioista, jotka ovat perusasento, seuraaminen (jossa myös vauhdinmuutokset), käännökset (oikeaan ja vasempaan), istu, seiso, maahan, eteentulo, takanpäänkäyttö, pyörähdys, kääntyminen ohjaajaan päin ja edessä peruuttaminen (nämä siis minun kirjaamina ylös!). Näinhän se on. Vahvistaa vaan omaa uskoa perustaitojen treenaamisesta. Toki tekniikkaakin pitää osata, mutta se ei hyövytä ilman perustaitoja.

Maanantaina oli sitten meidän rallyn rataatekevien treenivuoro ja koska minä vein radan, niin vuorossahan oli mestariluokan rata :) Metkahan toki häsläsi, mutta yllätti myös minut positiiivisesti! Eli edessä peruuttaminen oli aivan loistava! Minä maltoin odottaa ja käskyttää vain suullisesti... Myös puolenvaihto edessä oli mahtava! Ihan kuin Metkalla olisi sen kanssa syttynyt lamppu, että näin se tehdään. Yksi Metkan suosikeistahan on puolenvaihto jalkojen välistä eli yleensä tietyissä liikkeissä joudun, kuten tässä, olemaan erittäin tarkka, ettei Metka luikahda toiselle puolella jalkojen välistä. Nyt sitä yritystä ei ollut hyvä! Radalla oli myös putki ja oli sanomattakin selvää, että se on meille suuri haaste... Se on nimittäin kaikista suurin Metkan suosikki eli voin kertoa, että putken kanssa riittää vauhtia :)

Tavoitteet vuodelle 2018

Kuten tuli jo todettua aikaisemmin, vuosi 2017 oli meille hiukea! Seuraava vuosi otetaan hiukan rauhallisemmin, mutta silti tavoitteita täytyy asettaa :) Siten minä saa aina myös treenimotivaatiota.

Tony:
Pienelle hyyrylle riittää terveenä pysyminen :) Eli vähemmän pissaa sisälle...

Metka:
Tämä nuorimies sitten saakin suurimmat tavoitteet! Tavoitteet lajeittain lyhyesti ja ytimekkäästi...
Toko: TK2
Rally-toko: RTK4 ja yksi yli 95 pisteen tulos mestariluokasta
Näyttelyt: yksi CACIB

Siinähän ne :) Rally-tokon osalta tähdätään myös SM- ja piirinmestaruuskisoihin, mutta ei varmasti muuta. Onhan tuossakin riittävästi! Tietää ainakin mitä varten treenataan...

Vuoden 2017 yhteenveto

Kun messukeskuksen näyttelyviikonloppu on ohi, voidaan tehdä jo yhteenveto kuluneesta vuodesta.

Tony:
Terveyttä olisin suonut enemmän, mutta vanhojen miesten vaivat eturauhasineen ja pissaongelmineen alkoivat vaivaamaan ja voinpa kertoa, että meillä ei ole pahemmin mattoja lattialla... Muuten Tony olisi ensimmäisenä lähdössä treeneihin! Tärkeimpiä tehtäviä kuitenkin on nykyään syöminen (!!), nukkuminen ja kainalohyyrylöinti.

Metka:
Kulunut vuosi olikin meille aivan loistava! Nämä eivät ole nyt tärkeysjärjestyksessä, vaan ennemminkin aikajärjestyksessä, koska näiden arvottaminen on todella vaikeaa.

Ensimmäinen suuri asia meille oli rally-tokon SM-kisoihin pääsy joukkeena ja itse kisoihin osallistuminen! Oma tulos oli suoraan sanottuna huono, mutta joukkueena meidän kokonaissijoitus oli viides. Hauskinta oli melkein treenaaminen näihin kisoihin :)

Aussierkkari ylitti sitten kaikki meidän ennakko-odotukset. Australialainen tuomari Graham Nolan tykkäsi Metkasta ja sijoitti sen kokonaisuudessa urosten kolmanneksi! Jotta tässä ei ollut vielä kaikki, Metka oli mukana myös voittaneessa Melukylän-kasvattajaryhmässä ja isänsä (Melukylän Älyn Häly) voitokkaassa jälkeläisryhmä. Kerrassaan hieno päivä loistavassa seurassa!

Erkkarin jälkeen meillä olikin rally-tokopainotteinen viikonloppu. Ensin lauantaina voitettiin rally-tokon australianterriereiden rotumestaruus Vöyrillä ja sitten sunnuntaina saatiin Sievissä RTK3!

Lokakuun lopussa suuntasimme näyttelyyn Seinäjoelle tavoitteena ei muuta kuin valioituminen... Toinen serti oli tullut jo kesällä Oulusta. Reissu kannatti ja niin Metkasta vaan tuli Suomen muotovalio! Meidän suurin tavoite ehdottomasti näyttelyrintamalla.

Kun aika käy pitkäksi, niin uusia tavoitteita voi aina lisätä. Varsinkin kun emme päässeet kesällä mukaan oman seuramme piirinmestaruusjoukkueeseen... Marraskuussa kävimme mutkan Ilmajoella ja saimme 1-tuloksen alokasluokasta.

Todella tyytyväinen siis tähän vuoteen! Paremmin ei olisi voinut mennä :)

Tokon alokasluokasta 1-tulos!

Metka korkkasi alokasluokan Ilmajoella 11.11., tuomarina oli Juha Kurtti. Ja voi jee, kyllä minua jännitti! Edellisistä tokokisoista kun on muutama vuosi aikaa ja nämä oli Metkan ekat TOKOkisat... Jännitin eniten etukäteen paikallaoloa tuollaisen pienen sintin kanssa (ne isommat koirat...) ja sitten luoksepäästävyyttä (tuomari on kuitenkin koiralle aina uusi ihminen). Koeviikolla treeneissä teimme kokeenomaiset treenit ja voisipa sanoa, että ne meni aika penkin alle... Seuraamisen viimeisetkin rippeet oli hävinnyt jonnekin... No, eikös sitä sanota, että huono kenraaliharjoitus, parempi koe tjn. Treenit eivät todellakaan rauhoittaneet mieltäni.

Itse koepaikalla olimme sitten hyvissä ajoin, koepaikaksi olin tarkoituksella valinnut hallin :) Eipähän voi Metka jättää menemättä maahan, kun paikalla ei ollut kylmää maata! Koejärjestys oli alokasluokassa sekoitettu. Se varmaan sopi paremmin koiralle kuin minulle. Itse on jotenkin niin urautunut siihen tietttyyn järjestykseen. Liikkeet tässä sen vuoksi suoritusjärjestyksessä:

- hyppy 10: haki hyppyä, mutta muuten täydellinen. Alussa piti tehdä alkuhäröilyt, mutta tuli tiukalla käskytyksellä heti viereen.
- seuraaminen 9: oli kamala. Alkupomppu tuli mukaan ja seurasi liian etäällä, haluaa ilmeisesti nähdä minun naaman... Pisteet kyllä olisivat voineet olla huonommatkin.
- luoksetulo 10: vauhdikas :)
- kaukoohjaus 0: meni hyvin maahan, mutta ei sitten noussut, ei. Itsekin kämmäsin tässä liian hitaalla käskytyksellä/en ollut maailmankartalla, kun olisi pitänyt jo käskyttää koira istumaan. Tuomari muistutti minulle, että ensimmäisessä vaihdossahan saa käyttää sen kolme käskyä ilman liikkeen nollaamista, mutta en muistanut sitä siinä tilanteessa (kisatauko...). En toki usko sillä olleen merkitystä, Metka oli maassa ja sillä selvä.
- maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9: se seuraaminen oli taas huonoa, mutta selkeästi parempaa kuin pelkässä seuraamisessa, onhan matkakin huomattavasti lyhyempi. Videolta näin, että maahanmeno oli ollut hidas (minun makuun) ja otti siinä samalla hiukan vinon asennon.
- noutokapulan pito 10: täydellinen :)
- paikallaolo 10: ei mitään moittimista :) Edellisessä ryhmässä oli actionia enemmän, mutta meidän ryhmä oli hyvin rauhallinen. Onneksi.
- kokonaisvaikutus 10

Yhteensä siis 175 pistettä (=1-tulos) ja sijoitus neljäs kahdeksesta. Erittäin tyytyväinen :) Vaikka voihan niillä kaukokäskyillä aina jossitella... Nyt treenataan lisää ja kokeillaan ensi vuonna avointa luokkaa. Kaikennäköisiä treenisuunnitelmia pyörii jo päässä ;)

Suomen muotovalio!

Viimeinen serti napsahti taskuun Seinäjoen KV näyttelyssä 28.10.2017. Ja kun ikää oli kaksi vuotta, niin muotovaliohan Metkasta tuli! Olen niin ylpeä minun pienestä :)

Metka 2 vuotta!

Niin ne vauvatkin kasvaa! Vaikkakin tulen puhumaan Metkasta vielä pitkään mun pentuna... Se pentu täytti nimittäin jo 2 vuotta 12.9.!! Onnea pieni taskuraketti! :)