Viime aikoina on tullut paljonkin mietittyä erinäisiä tokojuttuja... Tajusin tässä kesän/syksyn aikana vihdoinkin sen(kin), että jos haluaa oikeasti tuloksia, niin silloin pitää treenata ja paljon. Tai ehkä paljon on väärä sana, ehkä parempi sana olisi jatkuvasti. Toistoja kuitenkin pitää saada eri tokoliikkeissä paljon ja niitä ei kuitenkaan määrättömästi pysty tekemään kerralla. Mutta jos päivän aikana pystyy tekemään kahdet lyhyet (nyt puhun ihan 10 minuutista) treenit, niin niiden aikana ehtii tekemään paljonkin toistoja. Ja nimenomaan laadukkaitakin! Nimimerkillä tulipa ennen pm-kisoja treenattua tunnaria aamullakin ennen töihin lähtöä... Ja silloinkin tein vain yhden tunnarin, jos se onnistui kerralla! Kannatti :)
No joo, tässä tämän viikon pohdiskelut, sitten tämän viikon treeneihin. Pahoittelen kuvien vähäisyyttä, siihen on vaan sellainen raadollinen syy, että kun yksin treenaa, niin kuvien otto on vaikeaa...
Maanantai:
Iltatreeneinä oli jälleen, yllätys yllätys, ohjattua :D Vuorossa vasen ja jälleen kapula oli n. 5 x 5 metrin etäisyydellä merkistä. Onnin jätin jälleen merkille. Ensimmäinen nouto meni harakoille, kun lähti häröilemään eiliseen noutosuuntaan eli oikealle... Sitten kun stoppasin, tuli minun luokse. Mietin sitten, että jaa, miten tämä nyt näin... ja lähetin Onnin takaisin merkille ja siitä noutamaan (miten niin ahnehdin...) ja kas, niin se vaan meni täydellisesti! :) Sitten piti ahnehtia vielä kaksi noutoa samalla lailla, mutta niistä varsinkin toinen meni häröilyksi, joten palattiin taakse päin. Eli koira merkille ja siitä lähetys. Ne toistot menivätkin sitten hyvin. Hitsi, miten sitä oppisi olemaan ahnetimatta/etenemättä liian nopeaa :( Näiden jälkeen vielä kaksi lähetystä merkille, toinen noin viidestä metristä ja toinen kymmenestä, palkka jälleen minulta. Molemmat olivat tosi hyviä eli vauhdilla mentiin merkille, sitten pysähdys oli napsakka ja rintamasuunta minuun päin merkin takana. Ja vielä malttoi odottaa vapautusta palkalle tuloon! Hienoa :)
Viimeisenä sitten otettiin vielä yhdet kaket täydellä kuudella vaihdolla kisamatkalta, jätin remmin merkiksi Onnin eteen, että näin liikkumisen ja palkka taakse. En muista enää liikejärjestystä, mutta kaikki vaihdot tehtiin ekalla käskyllä ja liikkuminen jäi todella pieneksi/niin vähäiseksi, että minä annan sen anteeksi/en vaadi täydellisempää.
Tuli muuten jo pimeä meidän treenien aikaan pihalla! Ja oli kylmä! Täytyy alkaa aikaistamaan treenejä ja paikanvaihtokin alkaa olla hiljalleen ajankohtainen. Kyllä vaan tulee ikävä oman pihan treenejä taas talvella :(
Tiistai:
Pidettiinkin pitkästä aikaa ihan treenivapaailta, koska pojat kävivät eläinlääkärissä rokotuksilla. Onnilla oli hiukan vaikeuksia illalla uskoa, että nyt ei tehdä mitään... Eli kun minä sohvalla suunnilleen vaan asentoa muutin, niin Onni pomppasi ylös ja voi kyllä minun perässä käveltiin sisällä koko ajan. Toinen on vaan niin ihana <3
Eläinlääkäristä vielä sen verran, että meidän eläinlääkäri (käydään koko ajan samalla) oli sitä mieltä, että Onniakin voisi ihan täysin luulla 4-vuotiaaksi ja Tony missään nimessä ole vielä fyysisesti vanha. Tonyn silmissä toki näkyi jo iän mukanaan tuomaa harmautta tai miksi sitä nyt sanotaankaan, eläinlääkäri katsoi niitä ihan laitteellaan ja sen mielestä ne olivat ikäisekseen ihan normaalit. Hyvä tietää. Itsekin olen jo pitempään katsonut, että valossa niissä näkyy sellaista sumeutta mitä ei esim. Onnilla vielä ole.
Tonyhan on nyt syönyt noin kuukauden veteraaniruokaa ja annostus ei vielä vissiin ole ollut kohdillaan, koska painoa on tullut lisää 800 grammaa! Ei kuulosta paljolta, mutta on mielestäni paljon koiralla, joka on koko aikuisiän painanut saman verran 200 gramman tarkkuudella. Keskusteltiin sitten pitkät pätkät eläinlääkärin kanssa veteraanikoiran ruokinnasta. Hän oli sitä mieltä, että koska Tony on niin hyväkuntoinen ym. ikäisekseen, niin suotta syötetään veteraaniruokaa. Pienet terrierit vanhentuvat myöhemmin. Jonka johdosta päätin, että Tony siirtyy tämän pussin jälkeen vanhaan ruokaan. Katsotaan asiaa uudestaan sitten parin vuoden päästä, jos vanhuus alkaa näkymään :) Niin, lisäksi Tonylle pitäisi varata jälleen aika hammaskiven poistoon :( Tämä on sitten jo kolmas kerta, mutta näin vaan on toisilla koirilla. Onnin hampaat puolestaan olivat erinomaisessa kunnossa, hammaslääkäri pysyy niistä vielä pitkään kaukana.
Keskiviikko:
Minulle iski aivan totaalinen syysväsy tai jotain... ei jaksanut kerrassaan tehdä mitään, varsinkin kun ulkonakin oli vaan kylmä ja satoi. Hiukan ryhdistäydyin loppuiltana ja jatkoin Onnin trimmaamista. On tuo vaan sellainen urakka, että... Milloinhan sitä oppisi trimmaamaan niin, että kerran kuussa nyppisi kuolleet pois ja karva pysyisi koko ajan siistinä? Eikä niin, että siistii kyllä välillä tassuja ym. harjaa, mutta ei nypi, koska karvaa vaan ei irtoa. Ja sitten yhtä äkkiä tapahtuu PUF! Jonka johdosta saa vetää turkin kokonaan pois... No, oppia ikä kaikki tai sitten Onnilla on vaan sellainen karvatyyppi *selittää* Tonyn siistinä pitäminen ja kuolleiden karvojen nyppiminen on huomattavasti helpompaa.
Torstai:
Kerrassaan ankea keli, märkää ja pimeää :( Koiriakin piti pakolla raahata ulkona perässä lenkeillä... Ei treenejä.
Perjantai:
Ensi kertaa tälle syksylle pidettiin treenit hallilla, minulla oli vetovuoro, joten omat koirat saivat melksein vain seurata (joo, Tonykin pääsi hallille, kun Petri oli työreissulla). Onnin kanssa otin ennen kotiinlähtöä ohjattua, vuorossa oikea puoli. Tällä kertaa en käynyt viemässä itse kapulaa eli siinäkin hyvä treeni :) Etäisyys oli aluksi 7 metriä (muut etäisyydet kisamatkat) ja vein Onnin taas merkille. Alkusähellyksen jälkeen (ruutu takana veti puoleensa...) hienosti haettiin oma 7 metristä, näitä toistoja kaksi. Sen jälkeen yksi 10 metristä, eikä sekään tuottanut mitään ongelmia!! Hienoa, tästä on hyvä jatkaa, kohta pitää miettiä, että miten tästä jatketaan. Onneksi tässä on nyt tulossa ainakin yksi tokokoulutus, joten ehkä sieltä tulee hyviä neuvoja.
Lisäksi otin vielä pari ruutuun lähetystä merkiltä, itse noin 10 metrin päässä. Hieman meinasi ensin mennä sähellykseksi eli ei mennyt ruutuun asti, koska ei muka löytänyt sitä (?) ja sitten meinasi mennä sisään ruutuun sivulta, jolloin stoppasin ettei tule sitä vahvistettua. Mutta sitten saatiin pari onnistunutta ruutuun menoa, että kai tässä toivoa on :)
Lauantai:
Kerrankin kuivaa eli pihalla ohjatun vasemman puolen pihatreenit. Ensimmäisellä lähti hakemaan oikealta puolelta... Jotenkin tuo oikea puoli on Onnille vahvempi/se jää päälle näemmä helposti edellisen päivän treeneistä. Otin pois säheltämästä ja otin mun uuden lähetyksen. Nyt löytyi! Samanlaisia toistoja pari merkiltä suoraan, jonka jälkeen kokeilin lähetystä ihan perusasennosta. Onnistui, jess! Tämä toistettiin toisen kerran, jonka jälkeen vielä 10 metristä kaksi pelkkää merkille lähetystä.
Sisällä tehtiin sitten television ääressä vielä vähän kakejumppaa eli yritetään taas palautella lihasmuistiin oikeita liikeratoja. Läheltä tehtynä vaihdot onkin täydellisiä, saman kun saisi liitettyä siihen pitkälle matkalle. Tai no, ei Onni nyt yleensä niin paljon liiku niissä, mutta kaikki liikkuminen on liikaa :)
Huomenna mennään sitten vielä meidän treeniporukan tämän kuukauden kokeenomaisiin treeneihin. Pitää nyt hiukan miettiä, että mitä sitä ottaisi, sillä kaikkia me ei oteta. Mietin, että jos keskittyisi nyt vain niihin helpompiin liikkeisiin, että saataisiin nyt onnistuineita suorituksia. Tunnaria ei olla otettu pm-kisojen jälkeen kertaakaan, että pitää miettiä "uskaltaisiko" sen ottaa...
On se Onni vaan aika velho :) ja niin ihanan innokas. Teillä on hyvä vauhti päällä. Rock on! :)
VastaaPoista