"Mamma, treenataan!"

Pahoittelut huonosta kuvan laadusta, mutta kuka voisi olla treenaamatta tällaisen nappisilmän kanssa? <3


Onni the australianpalvelusterrieri

Taas tunnarihehkutusta!

Käytiin eilen ottamassa kokeenomaiset treenit hallilla Hilkan kanssa. Muitakin piti olla tulossa, mutta eivät sitten syystä tai toisesta selvinneet hallille asti.

Aloitettiin paikalla ololla, Onni piippaili taas alussa odottaessa liikkeen alkua, hiljeni hyvin, kun pääsi "töihin". Sitten otettiin putkeen kaikki yksilöliikkeet, palkkasin vain ennen ja jälkeen tunnarin, tässä kommentit liikkeittäin:

- seuraaminen: öhöm, nolon huonoa... Erkani seuraamisessa, perusasentoihin tuli viereen, askelsiirtymät aika ok. Koko koira vähän kuutamolla?
- liikkeestä istuminen: ei meinannut lähteä mukaan, toistelin vissiin liikaa alussa liikkeen nimeä? Seuraaminen huonoa, mutta istui!
- luoksetulo: hiukan ennakoi ensimmäistä pysähtymistä, mutta ei paha. Toinen pysähdys tosi hyvä, välien vauhdit olivat suunnilleen samanlaisia.
- ruutu: oli taas eka hukassa... piti mennä tarkistamaan laidalla ollut hyppy. Uusintalähdöllä meni hienosti ruutuun, loppu aika ok, seuraamiseen tulo olisi saanut olla parempi
- hyppynout: erinomainen :)
- metallinouto: erinomainen :)
- tunnari: sitten tehtiin hiukan virittelyjä ensin :) Ensinnäkin palkkasin Onnin aikaisemmista liikkeistä, jotta viretaso olisi riittävän rauhallinen tunnariin. Sitten matka tunnareille jätettiin hiukan lyhyemmäksi ja sitten Hilkka vei oman lisäksi vain kolme vierasta tunnaria. Kaikki tunnarit laitettiin hiekkakasojen taakse (ei alle) niin, että Onni ei suoraan nähnyt niitä. Ja nyt haistelutyö oli rauhallista! Ensin haisteli kaksi tunnaria, sitten otti oman suuhun määrätietoisesti, mutta tiputti sen, kun piti käydä vielä viimeinen haistelemassa. Sen jälkeen otti oman ja toi sen minulle, tiputti kyllä sen rumasti perusasennosta maahan, mutta ihan sama sille! Koska toi oman!! Eikä käyttänyt vääriä suussa. Vähänkö olin tyytyväinen! Sitten taas paljon palkkaa.
- kaukokäskyt: maasta seisomaan nousemisessa ei yhtään liikkumista, mutta sitten muissa senkin puolesta... Kokonaisuudessaan liikkumista koiran mitan verran. Eli lisää perusjumppaa näiden kanssa.

Kivat treenit! Ja toivoa on sen tunnarin kanssa :) Huomenna taas kokeilemaan sitä.

Liikkeenohjaajakurssilla

Tästä onkin unohtunut kirjoittaa vaikka on pitänyt eli nyt siis vain lyhyesti... Kävin huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna Seinäjoella suorittamassa tokon virallisen liikkeenohjaajakurssin hyväksytysti läpi :) Kurssin vetäjänä oli tokotuomari Veijo Kinnunen ja täytyy sanoa, että kurssi oli erittäin mielenkiintoinen. Mielestäni samalla tuli opittua itsekin paljon tokokisaajan näkökulmasta asioita ja hyviä vinkkejä koesuoritukseen. Varmuus siitä, että tietää, mitä tehdään eri tilanteissa lisää minun omaa varmuutta kisasuoritukseen. Näiden terriereiden kanssa kun ei ikinä tiedä, mitä kokeessa voi tapahtua ;)

Hyvä kurssi, ei missään nimessä mennyt hukkaan. Nyt vain sitten jännitetään sitä, milloin tässä joutuu eka kerran tositoimiin... ;)

Tony nauttii keväthangilla :)

Kerrankin onnistuttiin tunnarin kanssa!

Pakko tuulettaa heti: eilen tunnaritreenit onnistui täydellisesti!! :)

Hiukan tuli heikossa hapessa lähdettyä treeneihin, kun sairastettu norovirus piti oloa vielä hiukan heikkona, mutta pakkohan se oli päästä viikkotreeneihin (toivottavasti en muuten sairastanut ketään...). Aluksi otin Onnin kanssa perinteiset ruudut ja luoksetulot. Ensimmäiseen ruutuun menoon varasti, mutta annoin varastaa, koska into oli niin makee :) Muut malttoi jo odottaa. Ruutuun menot olivat pitkältä matkalta tosi hyviä ja suoria (!), hiukan syvemmälle olisi saanut mennä ruutuun, mutta korjasi hienosti paikkaa käskystä. Luoksetulossa oli sitten puolestaan kauheaa ennakointia, kun Tiina, joka viime viikolla piti namirasia Onnin takana, toimi meidän käskyttäjänä. Onni oli sitä mieltä, että mihinpä sitä palkan luota lähtisi/palkkaa nyt, kiitos! Mutta hyvä häiriö siis. Enkä pidä kummankaan koiran kanssa ennakointia pahana luoksetulossa treeneissä, koska kisoissa vauhti on aivan eri kuin treeneissä. On ollut ainakin tähän asti, mutta nyt kun se sanoi ääneen, niin mitenhän tässä käy...

Vauhtiliikkeiden jälkeen otettiin sitten esille rohkeasti tunnarivehkeet. Tein ensin Onnille kaksi lämmittelyetsintää eli vein vain oman hallin laidalle piiloon esteiden taakse. Tämän jälkeen tein hiekasta kolme kasaa ja piilotin yhteen niistä oman kapulan. Hienosti Onni haistoi ja etsi heti oman kapulansa. Ennen kaikkea työskentely oli tosi rauhallista. Tästä rohkaistuneena vein sitten kahteen kasoista (siirsin aina paikkaa hiukan, ettei vieras kapula tule entiseen oman paikkaan) vieraat kapulat ja yhteen oman. Kaikki olivat siis piilossa hiekan alla. Ja jälleen nousi hienosti oma kapula hiekan alta! Tämän jälkeen vaikeutin hiukan hommaa eli jätin kaikki kapulat osittain näkyville. Mutta mitäs vielä, Onni teki hienoa ja rauhallista haistelutyötä ja toi taas määrätietoisesti oman tunnarin! Pakko oli ottaa vielä kerta kiellon päälle ja nostin kaikki kapulat jo kokonaan esiin, mutta hiekkakasojen taakse eli että Onni ei nähnyt niitä suoraan lähetyspaikalta. Taas tuli hienosti oma!! Tähän olikin sitten pakko lopettaa treenit. Todella upeaa! :) Eli kai meidän on hiukan pakitettava tunnarin kanssa ja jatkettava tähän samaan tyyliin treenaamisesta. Lisätään hiljalleen kapuloita ja katsotaan mitä tapahtuu. Nyt siis treenissä oli samaan aikaan vain kolme tunnaria ja hyvin meni vielä.

Väliin sitten pieni iloinen pomppuliisa a.k.a Tony pääsi näyttämään osaamistaan eli naurattamaan meitä. Tony oli niin iloinen, kun vaan pääsi tekemään jotain, että ei siltä edes viitsinyt vaatia täydellisiä suorituksia. Kunhan koiralla oli vaan hauskaa :) Ihanaa tekemisen iloa.

Loppuun otimme vielä paikallaolot (erikseen molempien kanssa), Tonyn kanssa keskityin siihen, että maahanmeno olisi nopea (ja niinhän se olikin treeneissä > siitä heti palkka maahan) eikä ennakointia tulisi lopussa (ennakoi, palautus maahan ja palkka sinne...). Onnin paikallaolo oli ihan rauhallinen, siinä ei mitään sen kummempaa.

Hyvät treenit, parempi mieli :)

Pääsiäiskuvia

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan eli tässä kuvia pääsiäisen ajalta :)

Lisää ilmoittautumisia...

Jatkoa ilmoittautumisiin... Ilmoitinpa sitten Tonynkin terriereiden tokomestiksiin :) Kun Vaasan seudulla ei näyttänyt olevan mitään kisoja meille sopivaan aikaan. Ja samoilla ajeluillahan sitä kisaa kahden koiran kanssa ;)

Kahden viikon treenaamiset

Taas on tullut pieni katkos kirjoitteluun, mutta minkäs teet, kun vuorokaudessa on liian vähän tunteja...

Tässä lyhyesti parin viimeisen viikon treenit. Heti pääsiäisen jälkeen Kailion Heidi tuli vetämään meidän tokoryhmälle treenit, meillä oli jälleen - yllätys, yllätys - Onnin kanssa ohjelmassa tunnari. Pohdiskeltiin sitä aika paljon ja sitten tehtiin vähän harjoituksia. Heidin ehdotus on nyt, että aloitamme tunnari treenit koiran virittelyllä ensin oikeaan moodiin. Eli tehdään pari piilotetun tunnarikapulan etsintää. Sitten näiden jälkeen tehdään pelkkää haisteluharjoitusta eli pienehkö kasa (ihan vaan 3-5) tunnarikapulaa sikinsokin maahan ja sitten niiden joukkoon oma. Itse kyykkyyn kapuloiden lähelle ja heti kehu, kun vaan haistelee omaa. Alkuintoilujen jälkeen Onni pääsi jutun jujulle ja aika hyvin merkkaili omaa. Treenikaverit toki bongasi heti yhden mun "mokan" eli kun Onni lopettaa etsinnän ja katsoo minua, niin minä ihan automaattisesti heilautan kättä, että "etsi tuolta". Tuen siis itse liikaa koiraa! Täytyy päästä tästä tavasta eroon ja odottaa, että koira itse jatkaa työskentelyä. Vaikeaa.

En tiedä saatiinko me sinällään mitään uutta oppia tunnarin suhteen, tajusinpa vaan, että meidän täytyy alkaa tehdä valtavasti töitä tämän kanssa! Ihan oikeasti. Koko talvenhan minä olen selitellyt, että ei kotona voi sisällä treenata kodin hajujen vuoksi, eikä ulkona voi treenata lumihangessa. Nyt täytyy selkeästi lopettaa selittelyt ja alkaa töihin.

Toisena otimme sitten vielä meidän tätä liikkeestä istumista. Tai lähinnä sen pohdiskelua, että miksi se on niin vaikeaa kokeessa. Tämähän on meillä yleensä mennyt istumiseksi, viime kokeessa tämä onnistui kaksoiskäskytyksellä. Heidin mielestä seuraaminen on koiralle niin puuduttava, että koira ei vaan kykene istumaan sen jälkeen ja, että tämän epäonnistumista näkee usein ihan arvokisoissakin. Ei tähänkään ole mitään "oikotietä onneen", vaan lisää treenaamisesta :) Sen jälkeen kun me alettiin kisaamaan voittajassa, niin mehän lopettiin oikeastaan kokonaan muiden jäävien treenaamisen. Heidi suositteli niiden ottamista takaisin treeniohjelmaan, koska siinä saa koiran "kuuloa" kehitettyä hyvin. Eli nämä on nyt treeniohjelmassa takaisin, "pientä" sekoilua aiheuttavat näemmä Onnin pienessä päässä, mutta ehkä hyvä näin ;)

Kotona ollaan sitten oikeastaan treenattu vaan niitä tavallisia eli perusasentoa, seuraamista, askelsiirtymiä, jääviä ja kaukokäskyjä. Niistä ei varmaankaan ole mitään sen kummempaa kerrottavaa.

Tällä viikolla meidän treenikaveri veti sitten vuorostaan treenit, kun hänen oma koiransa on tassuhaavan vuoksi tauolla. Aluksi teimme oikein kunnon liikkeiden sekoitusharjoituksen, johon kuului mm. seuraamisen munakävelyä. Hauskaa :) Onni toki oli enemmän pihalla kuin Tony. Onni on ehkä enemmän "urautunut" perustokotreeneihin, Tony puolestaan rakastaa, kun tehdään jotain erilaista :) Paikallaolotkin otettiin sitten aivan poikkeavasti eli ohjaajat menikin koirien taakse. Koirien ilmeet olivat kuulemma olleet mielenkiintoisia ;) Ja tulipa mielenkiintoisia lonkka-asentoja kaikille koirille, kun piti rönöttää niin, että näkee ohjaajan. Paikalla istuminen tehtiin sitten ihan normaalisti, tässä ei ollut Onnilla ongelmia. Ohessa sitten otin tunnaria ja turhauduin... En tiedä oliko Onnin kierrokset liian korkealla vai mikä, mutta teemana oli taas "käytän suussa ensimmäistä ja jos mamma ei tästä palkkaa, otan seuraavan". "Parhaimmillaan Onni käytti kaikkia muita ensin suussa ennen kuin "löysi" omansa. Eli taisi ihan täysin taas arpoa. Turhauttavaa, mutta tästä jatketaan.