sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Kokeenomaiset treenit

Käytiin tänään sitten meidän treeniryhmän kokeenomaisissa treeneissä ja täytyy kyllä sanoa, että vaikka ei nyt ihan täysin mennyt niin putkeen, niin toivoa on :) Ei se voittajan ja evl:n ero niin hirveän suuri ole, että eiköhän me ihan realistisesti päästä kisaamaan evl:ssä ensi vuonna.

Otettiin kokeenomaisesti ensin paikalla makuu 3 min ja sitten istuminen 2 min. Koiria oli paikalla vain neljä, joten sen vuoksi tämä järjestys ja ajat. Paikalla makuu meni ihan jees, alussa vähän piippaili, mutta lopetti pian. Istuminen oli sitten varsin mielenkiintoinen... Istui kyllä koko ajan, mutta oli ollut ensimmäisen minuutin aika rauhaton ja teputellut etutassuja ja piippaili. Voi argh, tuo piippailu kyllä ärsyttää niin paljon, että...Yksilöliikkeistä otettiin sitten vain osa eli zeta, ruutu, metallihyppy, tunnari ja kaket.

Zeta meni sinällään aika hyvin, jos ei oteta huomioon yli-innokasta seuraamista ja sitten minun muutamia käsiapuja. Yksin treenatessa ei huomaa kaikki omia maneereita, mutta nyt täytyy kyllä alkaa kiinnittämään niihin tosissaan huomiota. No, kaikki asennot meni kuitenkin oikein ja minä jopa muistin ne! :) Sitten ruutu, lähti vauhdilla merkillä, pysähtyi käskystä, mutta istahti heti perään! Tuota ei olekaan ennen tapahtunut... Korjasin seiso-käskyllä seisomaan. Lähetys ruutuun meni hyvin, pysähtyi ja meni maahan heti käskystä. Loppukävelyosiokin meni hyvin. Vähänkö olin tyytyväinen, tässä on kyllä palaset loksahtanut kohdalleen melkein itsestään merkin ja ohjatun suuntien opettelun jälkeen. Metallihyppy oli täydellinen. Tunnarin otin sitten kyllä aika riskillä kuukauden treenaamattomuuden jälkeen, eikä näin jälkiviisaana oli kannattanut ottaa... koska pyllylleenhän se meni :( Viretaso oli heti alusta lähtien liian korkea ja piippaili, joten eiköhän sieltä tullut väärä. Eli viretila ja tunnari taas treeneihin vaan mukaan. Kaket tehtiin ihan täydeltä kisamatkalta, liikkui eteenpäin ehkkä noin 20 cm. Mikä on ihan minun toleranssin sisällä eli ihan hienot kaket ne oli, kaikki vaihdot tehtiin heti käskystä oikein.

Kaikesta huolimatta hyvät kokeenomaiset treenit, palkattomuus ei Onnia haitannut, viretila olisi toki saanut olla alhaisempi, mutta siihen olisi auttanut hiukan erilainen valmistautuminen. Mutta hei, ennen kaikkea meillä on toivoa :)

lauantai 28. syyskuuta 2013

Taas viikon tokojuttuja ja vähän muutakin

Viime aikoina on tullut paljonkin mietittyä erinäisiä tokojuttuja... Tajusin tässä kesän/syksyn aikana vihdoinkin sen(kin), että jos haluaa oikeasti tuloksia, niin silloin pitää treenata ja paljon. Tai ehkä paljon on väärä sana, ehkä parempi sana olisi jatkuvasti. Toistoja kuitenkin pitää saada eri tokoliikkeissä paljon ja niitä ei kuitenkaan määrättömästi pysty tekemään kerralla. Mutta jos päivän aikana pystyy tekemään kahdet lyhyet (nyt puhun ihan 10 minuutista) treenit, niin niiden aikana ehtii tekemään paljonkin toistoja. Ja nimenomaan laadukkaitakin! Nimimerkillä tulipa ennen pm-kisoja treenattua tunnaria aamullakin ennen töihin lähtöä... Ja silloinkin tein vain yhden tunnarin, jos se onnistui kerralla! Kannatti :)

No joo, tässä tämän viikon pohdiskelut, sitten tämän viikon treeneihin. Pahoittelen kuvien vähäisyyttä, siihen on vaan sellainen raadollinen syy, että kun yksin treenaa, niin kuvien otto on vaikeaa...

Maanantai:
Iltatreeneinä oli jälleen, yllätys yllätys, ohjattua :D Vuorossa vasen ja jälleen kapula oli n. 5 x 5 metrin etäisyydellä merkistä. Onnin jätin jälleen merkille. Ensimmäinen nouto meni harakoille, kun lähti häröilemään eiliseen noutosuuntaan eli oikealle... Sitten kun stoppasin, tuli minun luokse. Mietin sitten, että jaa, miten tämä nyt näin... ja lähetin Onnin takaisin merkille ja siitä noutamaan (miten niin ahnehdin...) ja kas, niin se vaan meni täydellisesti! :) Sitten piti ahnehtia vielä kaksi noutoa samalla lailla, mutta niistä varsinkin toinen meni häröilyksi, joten palattiin taakse päin. Eli koira merkille ja siitä lähetys. Ne toistot menivätkin sitten hyvin. Hitsi, miten sitä oppisi olemaan ahnetimatta/etenemättä liian nopeaa :( Näiden jälkeen vielä kaksi lähetystä merkille, toinen noin viidestä metristä ja toinen kymmenestä, palkka jälleen minulta. Molemmat olivat tosi hyviä eli vauhdilla mentiin merkille, sitten pysähdys oli napsakka ja rintamasuunta minuun päin merkin takana. Ja vielä malttoi odottaa vapautusta palkalle tuloon! Hienoa :)

Viimeisenä sitten otettiin vielä yhdet kaket täydellä kuudella vaihdolla kisamatkalta, jätin remmin merkiksi Onnin eteen, että näin liikkumisen ja palkka taakse. En muista enää liikejärjestystä, mutta kaikki vaihdot tehtiin ekalla käskyllä ja liikkuminen jäi todella pieneksi/niin vähäiseksi, että minä annan sen anteeksi/en vaadi täydellisempää.

Tuli muuten jo pimeä meidän treenien aikaan pihalla! Ja oli kylmä! Täytyy alkaa aikaistamaan treenejä ja paikanvaihtokin alkaa olla hiljalleen ajankohtainen. Kyllä vaan tulee ikävä oman pihan treenejä taas talvella :(


Tiistai:
Pidettiinkin pitkästä aikaa ihan treenivapaailta, koska pojat kävivät eläinlääkärissä rokotuksilla. Onnilla oli hiukan vaikeuksia illalla uskoa, että nyt ei tehdä mitään... Eli kun minä sohvalla suunnilleen vaan asentoa muutin, niin Onni pomppasi ylös ja voi kyllä minun perässä käveltiin sisällä koko ajan. Toinen on vaan niin ihana <3

Eläinlääkäristä vielä sen verran, että meidän eläinlääkäri (käydään koko ajan samalla) oli sitä mieltä, että Onniakin voisi ihan täysin luulla 4-vuotiaaksi ja Tony missään nimessä ole vielä fyysisesti vanha. Tonyn silmissä toki näkyi jo iän mukanaan tuomaa harmautta tai miksi sitä nyt sanotaankaan, eläinlääkäri katsoi niitä ihan laitteellaan ja sen mielestä ne olivat ikäisekseen ihan normaalit. Hyvä tietää. Itsekin olen jo pitempään katsonut, että valossa niissä näkyy sellaista sumeutta mitä ei esim. Onnilla vielä ole.

Tonyhan on nyt syönyt noin kuukauden veteraaniruokaa ja annostus ei vielä vissiin ole ollut kohdillaan, koska painoa on tullut lisää 800 grammaa! Ei kuulosta paljolta, mutta on mielestäni paljon koiralla, joka on koko aikuisiän painanut saman verran 200 gramman tarkkuudella. Keskusteltiin sitten pitkät pätkät eläinlääkärin kanssa veteraanikoiran ruokinnasta. Hän oli sitä mieltä, että koska Tony on niin hyväkuntoinen ym. ikäisekseen, niin suotta syötetään veteraaniruokaa. Pienet terrierit vanhentuvat myöhemmin. Jonka johdosta päätin, että Tony siirtyy tämän pussin jälkeen vanhaan ruokaan. Katsotaan asiaa uudestaan sitten parin vuoden päästä, jos vanhuus alkaa näkymään :) Niin, lisäksi Tonylle pitäisi varata jälleen aika hammaskiven poistoon :( Tämä on sitten jo kolmas kerta, mutta näin vaan on toisilla koirilla. Onnin hampaat puolestaan olivat erinomaisessa kunnossa, hammaslääkäri pysyy niistä vielä pitkään kaukana.

Keskiviikko:
Minulle iski aivan totaalinen syysväsy tai jotain... ei jaksanut kerrassaan tehdä mitään, varsinkin kun ulkonakin oli vaan kylmä ja satoi. Hiukan ryhdistäydyin loppuiltana ja jatkoin Onnin trimmaamista. On tuo vaan sellainen urakka, että... Milloinhan sitä oppisi trimmaamaan niin, että kerran kuussa nyppisi kuolleet pois ja karva pysyisi koko ajan siistinä? Eikä niin, että siistii kyllä välillä tassuja ym. harjaa, mutta ei nypi, koska karvaa vaan ei irtoa. Ja sitten yhtä äkkiä tapahtuu PUF! Jonka johdosta saa vetää turkin kokonaan pois... No, oppia ikä kaikki tai sitten Onnilla on vaan sellainen karvatyyppi *selittää* Tonyn siistinä pitäminen ja kuolleiden karvojen nyppiminen on huomattavasti helpompaa.

Torstai:
Kerrassaan ankea keli, märkää ja pimeää :( Koiriakin piti pakolla raahata ulkona perässä lenkeillä... Ei treenejä.

Perjantai:
Ensi kertaa tälle syksylle pidettiin treenit hallilla, minulla oli vetovuoro, joten omat koirat saivat melksein vain seurata (joo, Tonykin pääsi hallille, kun Petri oli työreissulla). Onnin kanssa otin ennen kotiinlähtöä ohjattua, vuorossa oikea puoli. Tällä kertaa en käynyt viemässä itse kapulaa eli siinäkin hyvä treeni :) Etäisyys oli aluksi 7 metriä (muut etäisyydet kisamatkat) ja vein Onnin taas merkille. Alkusähellyksen jälkeen (ruutu takana veti puoleensa...) hienosti haettiin oma 7 metristä, näitä toistoja kaksi. Sen jälkeen yksi 10 metristä, eikä sekään tuottanut mitään ongelmia!! Hienoa, tästä on hyvä jatkaa, kohta pitää miettiä, että miten tästä jatketaan. Onneksi tässä on nyt tulossa ainakin yksi tokokoulutus, joten ehkä sieltä tulee hyviä neuvoja.

Lisäksi otin vielä pari ruutuun lähetystä merkiltä, itse noin 10 metrin päässä. Hieman meinasi ensin mennä sähellykseksi eli ei mennyt ruutuun asti, koska ei muka löytänyt sitä (?) ja sitten meinasi mennä sisään ruutuun sivulta, jolloin stoppasin ettei tule sitä vahvistettua. Mutta sitten saatiin pari onnistunutta ruutuun menoa, että kai tässä toivoa on :)

Lauantai:
Kerrankin kuivaa eli pihalla ohjatun vasemman puolen pihatreenit. Ensimmäisellä lähti hakemaan oikealta puolelta... Jotenkin tuo oikea puoli on Onnille vahvempi/se jää päälle näemmä helposti edellisen päivän treeneistä. Otin pois säheltämästä ja otin mun uuden lähetyksen. Nyt löytyi! Samanlaisia toistoja pari merkiltä suoraan, jonka jälkeen kokeilin lähetystä ihan perusasennosta. Onnistui, jess! Tämä toistettiin toisen kerran, jonka jälkeen vielä 10 metristä kaksi pelkkää merkille lähetystä.

Sisällä tehtiin sitten television ääressä vielä vähän kakejumppaa eli yritetään taas palautella lihasmuistiin oikeita liikeratoja. Läheltä tehtynä vaihdot onkin täydellisiä, saman kun saisi liitettyä siihen pitkälle matkalle. Tai no, ei Onni nyt yleensä niin paljon liiku niissä, mutta kaikki liikkuminen on liikaa :)

Huomenna mennään sitten vielä meidän treeniporukan tämän kuukauden kokeenomaisiin treeneihin. Pitää nyt hiukan miettiä, että mitä sitä ottaisi, sillä kaikkia me ei oteta. Mietin, että jos keskittyisi nyt vain niihin helpompiin liikkeisiin, että saataisiin nyt onnistuineita suorituksia. Tunnaria ei olla otettu pm-kisojen jälkeen kertaakaan, että pitää miettiä "uskaltaisiko" sen ottaa...

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Tämän viikon tokoiluja

Treeni-into on todella korkealla, joten joka ilta ollaan tehty jotain... :) Tässä sepustuksia viikon ajalta, en jaksanut julkaista näitä viikon aikana tipotellen.

Maanantai:
Otettiin ohjatun noudon suunnista oikeaa namikupilla. Tällä hetkellä lähetän Onnin merkiltä ja itse olen noin 5-7 metrin päässä lähettämässä namikupille, joka on oikealla n. 5 metriä sivulla ja n. 3 metrin etäisyydellä merkistä. Hm, olipa vaikeasti sanottu... Tein vain viisi toistoa. Sen lisäksi otin merkille menoa lähetysetäisyyden ollessa n. 5-7 metriä ja nami oli merkin päällä. Ei mitään ongelmia näissä, erotti suunnan hyvin vaikka minä meinasin sählätä ja menee hyvin namimerkille. Lisäksi otin avustamalla merkille menoa niin, että saisin asennon ohjaamalla olemaan suoraan minua vastaan. Tämä taitaa olla meille se vaikein. Täytyy olla tässä tarkka, että palkkaan vaan oikeista enkä suunnilleen merkeistä, vaikeaa... Ohjatun lisäksi otettiin zeta-kävely kerran, en muista järjestystä, mutta pyrin pitämään sen erinä joka päivä. Hiukan nami-imuttamalla seuraamista ja sen jälkeen vielä kaket pitemmiltä matkoilta niin, että namikuppi oli takana. Hyvät vaihdot, vain pientä siirtymistä eteenpäin, vaikeimpia vaihtoja ovat selkeästi seiso-maahan ja istu-seiso. Talvelle tiedossa paljon tekniikkajumppaa.

Tiistai:
Taas aloitettiin ohjatulla noudolla, tällä kertaa vuorossa oli vasen puoli namikupilla. Etäisyydet taisivat olla samat kuin eilen oikealla. Hyvä vauhti :) Lisäksi otettiin samat kuin maanantainakin eli merkille menoa, zeta ja kaket. Kokeilin merkille lähettämistä vaihdellen 1-3 metrin päästä niin, että Onni pysähtyisi suoraan minua vasten/osaisi itse hakea oikeaa paikkaa (nami ei ollut merkin päällä). Aika hyvin haki jo merkin taakse oikeaa paikkaa, itse asiassa paremmin kun olin vähän kauempana. Meinaa kuitenkin jäädä hiukan vinoksi, mitenhän tästä saisi oikeastua asennon...

Keskiviikko:
Meidän videokurssin ensimmäinen video ilmestyi! Ja siinä oli aiheena kuin tilauksesta ohjattu nouto :) Ja sain heti pari ahaa-elämystä. Eli merkille menosta palkataankin ohjaajan luota, jolloin merkille meno/olo siellä pitäisi saada suoraksi. Ja ei tosiaankaan palkata huonoista, annetaan koiran itse hakea oikea paikka. Lisäksi videolla näytettiin harjoituksia ohjatun noudon opettamisesta ihan ohjatun kapulalla. Näitähän piti sitten lähteä heti opettelemaan pihalle :)

Aloitin ensin merkillä eli kävin näyttämässä oikean paikan ensin Onnille, lähetysetäisyys oli n. 5 metriä. Ensimmäinen meni namin etsimiseksi eli taidetaan jättää nyt ne namit pois merkiltä... Seuraavat alkoivat ollakin sitten jo parempia, ei vielä suoria mutta suunta on parempi. Palkka tuli sitten aina minulta vapautuksen jälkeen. Ehkä se tästä, kun jaksetaan kaksi viikkoa treenata seuraavaan videoon asti. Sitten otettiin rohkeasti ohjattua noutoa noutokapulalla. Eli suuntana otettiin tänään vain oikeaa ja ensimmäisillä kerroilla kapula oli 5 metrin päässä merkistä ja suoraan sivulla. Ensimmäisellä kerralla Onni odotti selkeästi namikuppia, mutta toi kapulan ilman lisäkäskyjä minulle. Sen jälkeen pari toistoa samalta tasolla, jonka jälkeen aloin jo rohkeasti ujuttamaan kapulaa kauemmas 1-2 metrin päähän. Vain pari toistoa näitä.

Lisäksi otettiin taas niitä perinteisiä eli zeta kerran, imuseuraamista (jossa askelsiirtymiä, käännöksiä ja hidasta käyntiä) ja viimeisenä kaket takapalkalla. Näistä ei nyt tule mieleen sen suurempia...

Torstai:
Intona taas illalla aloitettiin ohjatun treenit :) Eli tehtiin samaa kuin eilen, mutta tällä kertaa noutopuoli oli vasen. Ensimmäisen haki hyvin, mutta sitten tuli Onnille joku ajatuskatko... eikä löytänyt vasenta, eikä kapulaa, eikä oikeastaan mitään... Otin sitten koiran viereeni ja kävin uudelleen viemässä kapulan, että varmasti näki sen. Tämän jälkeiset noudot menikin sitten hyvin.

Merkille menossa muutin käskyä... Eli alun perinkin mietin, että pitäisikö minun käyttää tässä käskysanana "kierrä", kun sitä olen opettanut molemmille koirille, vaan sitä "merkki"-sanaa. Merkillä alkoi etsimään namia, mutta kierrä-käskyllä jäi hienosti seisomaan merkin taakse! Eli eiköhän me jatketa hommaa nyt kierrä-käskyllä...

Perjantai:
Perjantaina oli sitten vuorossa meidän treeniryhmän treenit, tällä kertaa ei ollut vetäjää, joten lähinnä yksin otin juttuja. Kun tilaa oli kunnolla (verrattuna omaan pihaan) otin pitkästä aikaa ruutua ja lähinnä merkiltä ruutuun lähetyksiä, mitä ei ollakaan kesän kisakaudella otettu aikoihin. Ilmeisesti joku lamppu on Ompun päässä syttynyt, koska ruutuun mentiin merkiltä suoraviivaisesti. Ekalla kerralla magneettina oli vielä pallo. Ensimmäisessä lähetyksessä olin vain parin metrin päässä, seuraavilla pidensin matkaa niin, että viimeinen lähetys oli 10 metrin päästä. Tämän jälkeen otin muutaman merkillä lähetyksen kierrä-sanalla, hiukan jää vinoksi, mutta muuten ei hassumpia. Vielä viimeisenä otettiin ohjattua oikean noudoilla, kapula oli merkin tasolla. En tiedä, mikä nyt maksoi, mutta Onni lähti aina hyvin oikealle, mutta ei meinannut löytää kapulaa, koska lähti tekemään hakua selkeästi kauempaa. Illalla kotona mietin, että olisiko kuitenkin se ollut vikana, että kapula oli samalla tasolla ts. minun olisi pitänyt laittaa sitä vaan suosiolla taaemmas, koska namikupille menojakin olen ottanut isommalla etäisyydellä.

Kimppatreeninä otettiin sitten paikalla olot, joista ensimmäisen tein istumisena. Kävin palkkaamassa noin puolessa välissä, reippaasti Onni pysyi istumassa vaikka muut makasivat. Toisen paikalla oton otin sitten makaamisena, käskytykset maahan ja sivulle pyrin tekemään eri rytmissä kuin muut, että Onni kuuntelisi vain minun käskytyksiä. Alku meni hyvin, mutta nousi istumaan ennen puolta väliä! Voi argh, tämä on just se meidän ongelma eli kun ollaan otettu paljon istumisia, niin nousee sitten paikalla oloissa istumaan. No, paljon vahvistuksia vaan nyt molempiin.

Lauantai:
Jälleen vaan ohjattua, testasin teoriaani siitä, että minun pitää nyt vaan laittaa noutokapula suoraan kauemmas. Vuorossa oli vasen ja jätin heti kapulan viiden metrin päähän merkiltä (ja etäisyyskin oli siis sen viisi metriä) ja niinhän se vaan tuli sieltä heti hienosti! Muutama onnistunut toisto sitten perään. Eli minun pitää vaan rohkeasti alkaa kasvattamaan matkaa ohjatussa.

Sunnuntai:
Ohjattua taas :) Suuntana vuorossa oikea ja matka oli taas sen viisi metriä. Hienoja noutoja, muutama toistoa näitä, jonka jälkeen taas merkkiä. Merkille lähetykset eri matkoilta ja viimeinen taisi olla sen 10 metriä. Merkille menot vauhdikkaita ja kyllä se kierrä-käsky on tässä se oikea, palkka lisäksi aina minulta. Treenien loppuun tein vielä yhden zetan ja yhdet kaket.


Summa summarum: sinällään ahkera treeniviikko, koska joka päivä ollaan tehty jotain. Aikaa ei kuitenkaan näihin treeneihin ole paljoa mennyt, koska ollaan keskitytty muutamaan liikkeeseen ja muutamaan onnistuneeseen toistoon. Pelkäsin ennakkoon hiukan tätä ohjatun itsekseen opettelemista, mutta kyllähän tämä tuntuu yllättävän hyvin sujuvan :) Katotaan miten sitten sujuu, kun aletaan lisäämään tähän muita kapuloita... Ensi viikolla jatketaan varmaan näillä samoilla treenejä.

torstai 12. syyskuuta 2013

Treenailua

Omituista, tämän vuoden kisakausi on ohi ja minulla on ihan kauhea treenivimma päällä... Johtuisiko siitä, että nyt pääsee opettelemaan uusia liikkeitä ja treenikaveri on niin innokas ;) Eli ollaan sitten treenattu jotain lähes joka ilta, pääpaino on tällä hetkellä ohjatun noudon ja merkin alkeiden opettelussa. Jos tehtäisiin nyt kerrankin pohjatyöt perusteellisesti. Kaikkea muuta mahdollista, paitsi sitä tunnaria, siitä meillä on kuukauden tauko, ollaan myös otettu. Lupasin jossain vaiheessa hiukan päivitystä meidän evl-liikkeiden tasosta, tässä sitten sitä liikkeittäin:

- paikalla istuminen: ei olla treenattu paljon. Tarvitsee vahvistusta, että oikeasti istutaan eikä valuta maahan makaamaan.

- paikalla makuu häirittynä: vähän otettu, mutta ei pitäisi tuottaa ongelmia.


- seuraaminen: se meidän murheenkryyni :/

- zeta: ei ongelma, vahvistusta vain käskytysten kuunteluun, että tekee oikean asennon.

- luoksetulo: tarvitsee vahvistusta pysäytyksiin, muutenhan tämä ei suuresti eroa voittajaluokan luoksetulosta.


- ruutu: merkille meno on otettu vasta nyt treeniohjelmaan, tehdään pohjatöitä Mujusen ohjeiden mukaan. Meno merkille vauhdikas, eikä tuota ongelmia, nyt keskitytään lähinnä siihen, että pysähdyskohta on oikea eli seisoisi suoraan minua vasten. Jo viime talvena otettiin jonkin verran lähetyksiä merkiltä ruutuun niin, että minä seisoin edessä > tarvitsee vahvistuksia ja toistoja.

- ohjattu nouto: sama kuin ruudussa eli tehdään nyt kunnolla merkin alkeita joka ilta samoin kuin lähetyksiä oikealle tai vasemmalle. Kapulat ei vielä mukana, vaan lähetän namikupille. Edetään rauhassa hitaasti tämänkin kanssa :)

- metallihyppy: ei ongelmia :)

- tunnari: nyt ollaan kuukauden tunnaritauolla, viimeeksi saatiin kokeesta se kymppi, että pakko se on uskoa, että kyllä me pystytään tekemään tämä koetilanteessa :) Talvikaudella tullaan keskittymään onnistuineisiin tunnareihin eli treenataan tunnaria vähän, mutta onnistuneesti.



- kaket: eroaa voittajasta vain pitemmällä etäisyydellä, lisätään sitä nyt ensi kotitreeneissä ja sitten katsotaan miltä tämä alkaa näyttää treenihallilla. Takapalkka magneettina pitkästä aikaa muistutuksen vuoksi.

Ensi viikolla alkaa sitten myös Välimäen Leenan evl-nettikurssi! :) Vähänkö odotan sitä jo innolla!

(kuvat tokokokeesta 2.8.2013)

torstai 5. syyskuuta 2013

Agilityn PM5

Täytyy nyt vielä sen verran kehua Petriä ja Onnia, kun lopulliset tuloksetkin tulivat WOFF:n sivuille, että pojathan olivat agilityn yksilökisassa hienoja sijoituksella 5. Piirinmestaruudesta kisaavia koirakoita oli nimittäin kokonaiset 30!! Hienoa pojat!

Tässä linkki tuloksiin.

maanantai 2. syyskuuta 2013

Uskomaton viikonloppu: kolmoisvoitto!!

Aivan uskomaton piirinmestaruuskisaviikonloppu takana! Ei toistu varmaan kovin äkkiä, mutta onpahan mitä muistella ja kyllä tämän avulla taas jaksaa treenata pitkään :) Aloitetaan kertomus siis lauantaista, jolloin Vöyrillä pidettiin tokon piirinmestaruuskisat...

Odottelupuuhaa...

Koe alkoi meidän osalta voittajaluokalla, tuomarina oli meille uusi tuttavuus eli Jaana Tala. Alkupuhuttelu pidettiin kehän ulkopuolella, mikä sopi meille erinomaisesti, koska Onni sai tehdä alkupiippailunsa siellä. Itse kehässä päästiin nopeasti sitten tositoimiin eli piippailua ei kuulunut :)

- paikalla olo 8: oli kuono maassa ja melkein siis jo maassa, kun aloitettiin (joo, en huomannut...) eikä noussut ekalla käskyllä. Muuten rauhallinen paikalla olo.

- seuraaminen 7: pisteet puhukoon puolesta...

- istuminen 8: seuraaminen huonoa, istuminen hyvä.

- luoksetulo 5: ensimmäinen pysäytys meni pitkäksi eikä mennyt maahan vaan juoksi vauhdilla minun luokse eli pisteet läpijuoksusta.


- ruutu 10: nopea ruutuun meno, pysähdys ja heti maahan :)


Tässä kohtaa vaihdettiin eli liikkeet kahdessa osassa.

- hyppynouto 10: täydellinen :)


- metallinouto 0: ei nähnyt kun heitin... :( Eli meinasi lähteä kehästä pois, kun etsi kapulaa, jolloin kutsuin takaisin luokse. Tuli luokse heti hypyn kautta, kun se oli matkalla :D Harmi, mutta minkäs teet.

- tunnistusnouto 10: en oikein ehtinyt valmistautua tähän, tuli mielestäni niin nopeaa tuon metallin epäonnistumisen jälkeen. Onni oli tosi rauhallinen, ajattelin vain sitten, että kyllä tämä onnistuu. Ja niinhän se onnistui! :) Onni meni määrätietoisesti suoraan omalle tunnarille ja toi sen nopeasti minulle. Vähänkö olen ylpeä minun pienestä, varsinkin kun niin paljon olen tämän tunnarin kanssa sairastanut koko meidän kisauran ajan... ja viimeinen viikko on ollut tuskaa kaikkien epäonnistuneiden tunnarien kanssa... Nyt pidetään ainakin kuukauden tunnaritauko!

- kauko-ohjaus 5: kaikki vaihdot oli tosi hitaita ja ensimmäiseen vaihtoon tarvitsi kaksi käskyä, lisäksi liikkui alkupään vaihdoissa. Onni oli jo ihan veto pois, jouduin käyttämään aika voimakkaita kroppa-apuja käskyissä, joista tuomarikin huomautti...

- kokonaisvaikutus 9: en muista enää mitään... :)

Tällä saatiin siis VOI2 233 pistettä ja voitettiin oma luokka! Kisaajia oli tosin vain kaksi, mutta voitto mikä voitto, kaikki lasketaan ;) "Harmittelin" mielessäni palkintokorokkeella ja sen jälkeen joukkuekavereille, että voitettiin tokossa ensimmäistä kertaa eikä olla koskaan saatu tokon ykkösruusuketta. Olisinpa arvannut, mitä suustani päästiin... :)

Luokkavoitto! :)

Väliaikapuuhaa eli lampaiden pussailua
Palkintojen jaon jälkeen sitten kiireellä Tonyn kanssa avoimeen luokkaan. Paikalla olot jaettiin kahteen ryhmään, koska kisaajia oli seitsemän. Onneksemme pääsimme ensimmäiseen ryhmään, koska toinen ryhmä oli aika rauhaton eikä siellä kaikki pysynyt paikalla...Lähtönumeromme oli vasta neljä, joten ehdin rauhassa vähän hömpötellä Tonyn kanssa.

- paikalla olo 9: perjantain minitreeneissä Tony nousi istumaan palatessani Tonyn luokse, kun hymyilin sille kehuvasti ja olin noin kahden metrin päässä... Siitä viisastuneena en palatessa hymyillyt vaan katsoin vain tuimasti... Mistä johtuen ei sitten noussut ekalla käskyllä ylös! Muuten rauhallinen ja hyvä paikalla olo.

- seuraaminen 7,5: tuomarikin tuumasi, että edellinen edisti, tämä jätättää... johon minä, että se seuraava osaa sitten täydellisen seuraamisen ;) Käännökset olivat kuulemma olleet erinomaisia.

Seuraamista vai liikeiden välinen vapautus? :D

- maahanmeno 9: jätätti seuraamisessa, muuten hyvä :)

- luoksetulo 5: vaihdoin taas käsimerkkiin pari viikkoa ennen koetta ja ei edes aikonutkaan pysähtyä vaan tuli lujalla vauhdilla suoraan perusasentoon, minkäs sille tekee, kun mamma on niin ihana :)


- seisominen 9: jätätti kai taas seuraamisessa.


- nouto 8: malttoi odottaa käskyjä, vauhdikas nouto, sanoin sivulle käskyn palautuksessa, kun meinasi jäädä selän taakse pureskelemaan kapulaa...


- kauko-ohjaus 10: hitaat, mutta hyvät :)



- estehyppy 8: hyppäsi ekalla käskyllä, mikä on ihme sinällään, mutta jotta virheiden määrä olisi vakio, ei hypännyt takaisin ekalla käskyllä...


- kokonaisvaikutus 10: energinen ja pirteä, pitäisi kuulemma hiukan suitsea innokkuutta ylempiin luokkiin mennessä. Johon minä tuomarille, että ei, tämä jää eläkkeelle eikä me kokeilla koskaan ylempiä :) Mutta oli ainakin iloinen pieni kenguru hauskuuttamassa viimeisen kerran yleisöä :D

Mamman kanssa suorituksen jälkeen <3

Suorituksemme jälkeen olin jo varma, että kyllä se ykköseen riittää ja niinhän se riitti eli tulokseksi AVO1 165 pisteellä. Siinä vaiheessa, kun näin oman tuloksen, tajusin, että se on kisan ensimmäinen 1-tulos siihen mennessä (tulospalvelu toimi loistavasti luokkien aikana)! Viimeisen koiran kohdalla pitikin sitten alkaa jännittämään, että näinkö me voitetaan koko luokka... Ja niinhän siinä sitten kävi!! Ylemmissä luokissa ei tullut yhtään 1-tulosta ja avoimessakin Tony oli ainut, joka sai 1-tuloksen. Voiko olla siis hienompaa tapaa eläköityä tokosta kuin luokkavoitto ja TK2! :) Ja niin minäkin sain sen ihka ensimmäisen tokon ykkösruusukkeen. Olin muuten ilmoittautuessakin jo sanonut, että jos Tony saa ykkösen, niin se on sitten TK2. Ja Petrin olin passittanut jo perjantaina shampanjaostoksille... Että joskus näitä näemmä voi tilata ;) Uskomatonta.

Tony AVO1, TK2 ja luokkavoitto!


Joukkuepiirinmestaruuskisassa olimme niukasti ykkösiä viimeisen eli alokasluokan alkaessa, jännitettävää siis riitti...Meitä oli vain kaksi joukkuetta, joilla oli mahdollisuus voittaa tuossa vaiheessa ja molemmilla oli alokasluokassa yksi koirakko. Tällä kertaa onnettaret olivat meidän puolella ja niinhän me sitten voitettiin joukkuepiirinmestaruuskin! :)

Tokon joukkuepiirinmestareita!
"Onko tää mun?"

"Saako tästä paljon makkaraa?"

Pakollinen poseerauskuva <3
Sunnuntaina suunnattiin jälleen Vöyrille, tällä kertaa agilityn piirinmestaruuksiin. Jos eilen keli oli aurinkoinen ja kuuma, niin sunnuntaina keli alkoi koleana ja kuivana, mutta muuttui iltapäivän puolella sateeksi ja kylmäksi. Hieman ehkä tuli kasattua Petrille lauantain tuloksilla suorituspaineita, mutta hyvin pojat niistä selvisivät :) Tony toki oli sitä mieltä, että nyt tarvitaan välillä jo palkinnoille hyllytilaa ja otti molemmilta radoilta hyllyt. Onni puolestaan sai ekalta agiradalta 10 (rima + kielto) ja hiukan yliaikaa, hyppäriltä puolestaan puhdas nolla! Näillä tuloksilla Petrille ja Onnille 5. sija yksiölöpiirinmestaruuksissa! Ihan kunnioitettava tulos, koska piirinmestaruuksista kisaavia minikoirakoita oli kuitenkin yli 20.

Yksilökisojen jälkeen vuorossa oli joukkuekisa, jossa Onni osallistui kisaan ja Tony jäi varakoiran asemaan. Joukkuerata oli helppo, mutta sieltä Onnille puomin alastulosta 5 ja viimeisen riman tiputuksesta 5 (Petri taisi jo tuulettaa... ;) ). Joukkueen kokonaissijoitus myös 5., että ei hassummin.

Aivan siis uskomaton viikonloppu, nyt voisi varmaan alkaa jo lottoamaankin ;) Lisää juttua, kun saan kasattua omat ajatukset järkevimmiksi.