maanantai 31. maaliskuuta 2014

Kuvia kokeesta 22.3.

Tässä sitten muutama kuva meidän ekasta evl-kokeesta eli kunnon kuvasaastetta luvassa :)

Ennen koetta, mehän jopa molemmat melkein hymyillään! :)

Paikalla istuminen

Ruudun merkki

Ruudussa :)

Ruudun luoksetulo

Ohjatun noudon merkki

Ohjatun noutoon lähtö

Ohjattua edelleen...

Ohjatun noudon palautusta...

Metallihyppy, vähän raskaan näköinen hyppy...

Vaasan kennelpiirin paras VOI-koira

Mun pieni oli viime vuoden paras voittaja-luokan koira Vaasan kennelpiirissä <3 Vähänkö olen ylpeä tuosta pienestä karvaturrista!

maanantai 24. maaliskuuta 2014

EVL korkattu!!

Ja selvittiinhän siitä hengissä! Hitsi, kun minua jännitti etukäteen, huomasi kyllä, että ei ole tullut toviin kisattua. Ja se, että kuinka tiukkasi evl oikein, siellä kun jaetaan niitä keltaisia ja punaisia kortteja... Varsinkin kun tietää, että Onni osaa tarvittaessa piippailla. Joskus aikoinaan muuten kysyin Pipalta, kun oli pitämässä meille koulutusta, että mitä tuumaa Onnin piippailusta, jos joku päivä päästään evl:n. Pipa, joka on siis minun mielestä tiukka tuomari, tuumasi, että ei antaisi meille siitä edes keltaista korttia. Silti sekin jännitti etukäteen...

Osallistuttiin siis meidän kotikokeeseen meidän omassa treenipaikassa ja tuomarina oli Veijo Kinnunen. Meidän koepaikka on vanha kasvihuone ja ulkona oli aurinkoinen päivä, joten voitte vain arvata kuinka kuuma sisällä oli! Kuumuus vaikutti kaikkiin koiriin, Onnista se vei pois pahimman sähläyksen eli se oli ihan hyvä sinällään ;) Liikkeet aloitettiin zetalla, sitten paikallaolot ja sitten loput yksilöliikkeet putkeen. Ihan kiva järjestys ja meille, tai ainakin ohjaajalle, sopii paremmin se, että otetaan liikkeet putkeen ilman turhia pätkimisiä. Tässä liikkeet suoritusjärjestyksessä kommentoituna:

- zeta M-I-S 0: Onni oli kuin koomassa (aikainen aamu? kuuma??), joten seisoi kaikki asennot...
 
- paikalla istuminen 10: oli istunut kuin tatti, tuomarin mukaan oli hiukan katsellut ympärille, mutta ei vähentänyt siitä pisteitä. Mun mielestä terrieriltä on sula mahdottomuus vaatia sitä, ettei tarkaile ympäristöään ;)
 
- paikalla makaaminen 9: erehdyin vapauttamaan istumisen jälkeen, joten alkoi odottamaan palkkaa ja piippaili ehkä vajaan minuutin alusta... Siitä pistevähennys, muuten kuunteli minun käskytyksiä eikä ollut häiriintynyt häiriöstä.
 
- seuraaminen 5,5: ei ollut ihan noin huonoa kuin pisteistä voisi olettaa, vaikkakin tavallinen seuraaminen olikin huonoa ts. erkani liikaa minusta sivuttaissuunnassa ja jätti tekemättä yksissä askelsiirtymissä 2-3 perusasentoa. Yhdellä pitkällä suoralla jouduin sanomaan uudestaan seuraamiskäskyn uudestaan. No joo, ehkä meidän pisteet oli ansaittuja :) Sitten sitä positiivista eli juoksuosuus oli tosi makee! Se tuntui hyvältä ja tuomarin kehui sitä. Kuten myös hidas käynti oli todella hyvää. Ehkä tuohon seuraamiseen pitäisi panostaa tosissaan ja miettiä enemmän tavallisessa seuraamisessa omaa nopeutta ja askelpituutta. Koska nyt kun ollaan panostettu juoksuun, niin se kyllä näkyi ja tuntui. Minulla on aina se oma mutu-tunne tärkein mittari :)
 
- luoksetulo 0: ja nyt ohjaaja kämmäsi! Eli Onni ei pysähtynyt ekaa stoppia ja minä tyhmä käskytin seisomisena maahanmenon. Jos olisin käskyttänyt sen maahan ja Onni olisi tehnyt sen, niin olisi saatu vielä pisteitä. No, oppia ikä kaikki...
 
- ruutu 9,5: mun mielestä meni kuin koomassa merkille ja ruutuun (kuumuus...), mutta pääasia, että tuomari oli tyytyväinen vauhtiin :) En muista mistä pistevähennys, olisiko seuraamiseen tulosta?
 
- ohjattu nouto 8: saatiin suunnaksi meidän vahvempi puoli eli oikea. Pistevähennykset taas ohjaajasta... Eli meni merkille aika hyvin, toki vauhti oli hitaampi. Nouto ja palautus hyvä, mutta minun käsimerkki oli tullut ennen suullista käskyä, joten tuomarin silmään se näytti melkein varaslähdöltä. Tämä oli tosissaan hyvä huomio ja tähän täytyy kiinnittää treeneissä huomiota!

Tässä välissä saatiin sitten se keltainen kortti! Eikä piippailusta ;) Vaan, ohjattu nouto oli toisessa päässä kenttää kuin hyppynouto ja Onnihan oli jo lähdössä kehästä jo pois... Eli siitä häröilystä ihan oikeutetusti keltainen kortti. Täytyy nyt tosissaan kiinnittää näíhin liikkeiden väleihin ja ennen kaikkea pitkiin siirtymiin huomiota. Aikaisemmin olen päässyt näissä helpolla Onnin kanssa, mutta evl:ssa vaatimukset ovat korkeammat....
 
- metallihyppy 8,5: lähti hitaasti hyppyyn... En muista oliko siinä jotain muutakin, mistä pistevähennyksiä.
 
- tunnari 9: haisteli kaikki kapulat tosi tarkkaan läpi pitkään ja toi lopulta oikean!! :) Vähänkö jo jännitti...
 
- kaukokäskyt 8: teki kaikki vaihdot oikein, järjestys oli S-I-M-I-S-M, mutta liikkui eteenpäin vajaan koiranmitan.

Yhteensä siis 211 pistettä ja 3-tulos!! Ei kyllä voi olla kuin tyytyväinen... Ja miten lähellä se 2-tuloskin loppujen lopuksi oli! Kyllä meillä toivoa on :)

Kuvia on kameralla, mutta niitä en saa siirrettyä tälle koneelle eli niitä tulee ehkä myöhemmin.

torstai 20. maaliskuuta 2014

Rally-tokoa

Meidän rally-tokoilusta ei varmaan tullutkaan kirjoiteltua sen kummemmin... Eli rally-tokohan minulla on ollut aina mielessä ja nimenomaan Tonyn kanssa harrastelajiksi. Laji on aina mielestäni sopinut Tonylle erittäin hyvin, koska siinä saa ja pitää kehua ja kannustaa koiraa. Meidän koiraseurassa ei ole kuitenkaan ollut tämän harrastusmahdollisuutta, joten se on siihen jäänyt. Syksyllä sitten päätettiin meidän tokoporukan kanssa, että eiköhän me aleta rally-tokoilemaankin! Ja tietenkään kenellekään ei ollut lajista sen enempää kokemusta ;) Mutta hyvin se näemmä lähti pyörimään niinkin.

Hankittiin itsellemme sitten ensimmäisenä kyltit ja kylttitelineet. Sitten aloimme vaan suunnilleen treenaamaan kerralla koko rataa :D No, ehkä se ihan noin mennyt. Aika pian saimme naapuriseuran rally-tokon koulutusohjaajakurssin käyneen kouluttajan meille lyhyesti käymään sääntöjä ym. läpi ja sitten teimme hänen kanssaan hiukan rataa. Onneksi meillä kaikilla on tokotaustaa, joten kyltit eivät hirveää tuskaa ole tuottaneet. Ehkä vaikeampaa on ollut alokasluokan koiran kytkettynä pitäminen ja sen koiran kehuminen!

 
Kuva Hilkka Keisala
 
Itselle potkaisu rally-tokon harrastamiseen oli se, että Tonyhan syksyllä eläköitettiin sekä tokosta että agilitysta. Agikentillä tosin Tonya saatetaan kesällä nähdä, sitä ei koskaan tiedä. Kuitenkin halusin jotain harrastaa Tonyn kanssa, koska Tonykin on tottunut aktiiviseen elämään, ihan täysin sohvaperunaksi siitä ei ole. Vaikka lempipaikka on nykyään sohvalla iskän kainalossa ;) Voisihan sitä tietenkin kotonakin vaan Tonya aktivoida, mutta minä halusin jonkun lajin siihen "syyksi". Hieman antaa itselle treenimotivaatiota ja sitä suunnitelmallisuutta tekemiseen. Ja Tonyhan rakastaa, kun pääsee hallille jotain treenamaan! Tärkeää, että koirakin tuntee itsensä tärkeäksi, kun pääsee puuhaamaan jotain :)

Missä sitten nyt ollaan. No, nyt olen ilmoittanut molemmat koirat 1.5. virallisiin rally-tokokisoihin Kalajoelle. Tonyn kanssa menemme rally-tokokurssille 5.4. Ja loppuvuodesta kuulemma on jo aussien rally-tokomestaruuskisat! Ja niin, ihan siinä sivussa aloitimme lajin harrastamisen myös Onnin kanssa! Onni nimittäin tuli alussa siinä sivussa mukaan hallille, tehtiin omat tokotreenimme siinä samalla hallilla. Ja sitten vaan kokeilin Onnin kanssa, että mitä se tuumaa rally-tokoradasta. Joo-o, meillä ei niitä yksittäisiä kylttejä pahemmin treenata... Onnihan oli ensimmäisillä kerroilla yhtä suurta kysymysmerkkiä, että "mitä me mamma nyt tehdään??" Itse kyltithän ei ole pahemmin tuottaneet Onnille ongelmia tokotaustan vuoksi, muutaman kyltin käskytyksen osalta olen joutunut enemmän itse ongelmiin. Esim. jos Onnille sanoo "kierrä", sehän kiertää samalla koko kyltin ym. ym. Muutaman radan jälkeen Onni ymmärsi jo idean eli tehdään vaan kaikki omituisuudet, mitä mamma pyytää :)

Kuva Hilkka Keisala

Että kai tästä meidän kaikkien eläkelaji on tulossa :D Suuria tavoitteita ei tämän suhteen ole, katsotaan nyt tämän vuoden jälkeen, johtaako tämä mihin.

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Tavallista arkea

On ollut hivenen kirjoitusväsymystä blogin suhteen... Muuten on kyllä tullut ahkerasti kirjoitettua eli vuoden vaihteessa aloitin taas reippaana treenipäiväkirjan kirjoittamisen ja sitä vieläkin jaksan kirjoittaa! Eli ennen treenejä on kirjallinen suunnitelma treeneistä ja jälkikäteen analysointi treeneistä. On muuten erittäin toimivaa! Treeneistä tulee paljon suunnitelmallisia ja järkevämpiä. Vielä kun saisi aikaiseksi tehdä pitkän tähtäimen treenisuunnitelman, mutta jos sitä ei kaikkea ahnetisi kerralla :) Niistä treeneistä sitten, ollaan oltu Onnin kanssa tosi ahkeria treenaamisen suhteen, kiitos leudon talven, ja olen tässä ahkerasti ilmoitellut molempia koiria erilaisiin kisoihin. Tuossa oikeassa laidassa on meidän tapahtumakalenteri ja siinä on jo tapahtumat, joihin olen meidät ilmoittanut.

Ensimmäisenä meillä on Onnin kanssa edessä evl:n korkkaus kotikisoissa ensi viikonloppuna... Vähän jännittää, mutta eiköhän se kuulu asiaan. Kaikki liikkeet kyllä osataan, mutta saadaanko onnistumaan kaikki samalla kertaa onkin toinen asia. Viime viikonloppuna oltiin kokeenomaisissa treeneissä ja saatiin aika hyvä onnistuminen siellä aikaan. Täytyy toivoa saman jatkuvan virallisessa kokeessa. Tässä meidän liiketilanne ja yleisimmät ongelmat/huomiot:

- paikalla istuminen: on nyt oppinut valumaan maahan... johtuu ehkä vain siitä, että ollaan treenattu paljon makaavien kanssa.
- paikalla makaaminen: ei ongelmia
- seuraaminen: otettu aivan liian vähän... Mihinpä ne ongelmat itsestään häviäisi.
- zeta: treenattu paljon eri jääviä, onnistuu, kun malttaa kuunnella minua eikä oleta itse
- ruutu: vauhdikas :) Merkki hyvä, välillä kaartaa ruutuun sisälle toiselta laidalta. Ollaan jätetty seisominen ruudussa pois eli käsken suoraan maahan. Toimii meillä paremmin. Ennakoi turhan usein liikkurin käskytystä seuraamiseen tulossa.
- luoksetulo: tässä meillä oli kauheat ongelmat syksyllä/talvella eli ei tullut luokse/pysyi kuin liimattu vain maassa. Ollaan keskitytty paljon vain luoksetulon vahvistamiseen pysäytysten kustannuksella. Eli pysäytykset eivät ole terävimpiä.
- ohjattu nouto: ollaan paljon vahvistettu merkin vetoa ja nyt tuntuu, että ollaan onnistuttu siinä eli ei  pitäisi lähteä suoraan noutoon. Vaatii malttia tämäkin.
- hyppynouto: meidän bravuureja :)
- tunnari: pihatreenit aloitettu. Tietää mitä vaaditaan, nyt keskitytään siihen, että saadaan paljon onnistumisa alle.
- kaket: näitä ollaan kotijumpattu paljon! Vaikein on seiso-istu -vaihto, ettei etene ja se, että malttaa kuunnella minun käskytystä eikä oleta omiaan. Matka ei ongelma.

Jaa, nyt kun nämä kirjoitti näin ylös, tulikin mieleen, että oliko sitä sittenkään ihan fiksua ilmoittautua kokeeseen... No, meni syteen tai saveen! :)